Hyppää sisältöön
Media

Korkein hallinto-oikeus 23.2.2021 H525/2021 (Dnro 20596/03.04.04.04.03/2020)
Turun hallinto-oikeus 16.4.2020 20/0080/1 (Dnro 00999/18/1401;
00104/19/1401)

Asia: Virantoimituksesta pidättämistä ja virkasuhteen irtisanomista koskevat valitukset

Asiasanat

Irtisanominen yksilöperusteella
Kohtuullinen aika
Käyttäytymisvelvollisuus
Rikosepäily
Sopimattomuus
Suullinen käsittely
Työtehtävien laiminlyönti
Virantoimituksesta pidättäminen
Virkavelvollisuuden laiminlyönti
Virkavelvollisuuden rikkominen

Hallinto-oikeus

Hätäkeskuslaitos päätti hätäkeskuspäivystäjä A:n virkasuhteen ja pidätti tämän virantoimituksesta syyteharkinnan ajaksi. A oli Hätäkeskuslaitoksen mukaan laiminlyönyt valtion virkamieslain 14 §:n mukaisen velvollisuutensa virkatehtävien asianmukaiseen ja viivytyksettömään hoitamiseen. A:n katsottiin laiminlyöneen tahallaan velvollisuuttaan vastaanottaa saapuvia ilmoituksia, arvioida ilmoitusten kiireellisyys ja voimavarojen tarve, antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä välittää ilmoitukset vastuuviranomaiselle. A:n toiminta vaaransi hätäpuhelujen soittajien avunsaannin. Päätös perustui 17.1.−16.4.2018 tehtyihin tarkastuksiin.

A vaati hallinto-oikeudessa hallintolain 31 §:ään vedoten, että Hätäkeskuslaitoksen päätös kumotaan riittämättömän selvityksen vuoksi. Valituksen mukaan irtisanomista ei myöskään ollut tehty virkamieslain 25 §:n 3 momentin mukaisessa kohtuullisessa ajassa, kun päätös oli tehty noin seitsemän kuukautta irtisanomisperusteen ilmitulosta. A kiisti menetelleensä tahallisesti ja esitti tarkastuksessa havaittujen ongelmien johtuneen teknisistä vioista hänen työvälineissään.

Hätäkeskus oli jo 16.5.2018 pyytänyt poliisia tutkimaan, oliko syytä epäillä A:n syyllistyneen virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Syyttäjä katsoi, että vaikka A oli menetellyt vastoin hätäkeskus-laitoksen operatiivista salityöskentelyohjetta ja siten rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, teko oli kokonaisuutena arvostellen vähäinen, eikä syytettä siksi nostettu. Hätäkeskus kanteli syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa asia otettiin uudelleen ratkaistavaksi. A:lle oli 29.11.2018 tiedoksi annetussa kuulemiskutsussa ilmoitettu, että syyttäjän tehtyä asiassa syyttämättäjättämispäätöksen hätäkeskus oli päättänyt käynnistää asiassa jatkokäsittelynä virkamiesoikeudellisen menettelyn. A kutsuttiin uuteen kuulemistilaisuuteen 12.12.2018, ja hätäkeskus irtisanoi A:n 19.12.2018. Hätäkeskus vetosi päätöksessään myös siihen, että Vaasan käräjäoikeuden tuomiossa 16.8.2008 vastaajana ollut hätäkeskus-päivystäjä oli tuomittu vastaavasta toiminnasta viraltapantavaksi.

Hallinto-oikeus järjesti suullisen käsittelyn ja otti todistelua vastaan. Virantoimituksesta pidättämisen osalta hallinto-oikeus lausui, että hätäkeskus oli kuuntelemalla A:n puhelut sekä selvittämällä A:n ongelmien syyksi esittämien teknisten vikojen mahdollisuutta Tietoliikenne-yksiköstä täyttänyt hallintolain 31 §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, että A:n toiminnasta hätäkeskuspäivystäjänä saatu selvitys sekä hätäkeskuspäivystäjän tehtävät huomioon ottaen hätäkeskus oli voinut arvioida, ettei A:lla ollut edellytyksiä hoitaa hätäkeskuspäivystäjän tehtäviä, joten virkamieslain 40 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaiset edellytykset virantoimituksesta pidättämiseen olivat kyseisessä asiassa täyttyneet. Päätös ei ollut myöskään kyseisessä tilanteessa suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Irtisanomisen osalta hallinto-oikeus piti näytettynä, että A oli 17.1.−16.4.2018 laiminlyönyt hätä-keskuspäivystäjälle hätäkeskuslain 12 §:ssä säädettyjä tehtäviä jättämällä välittämättä sellaisia tehtäviä, jotka olisi tullut välittää, ja päättämällä näitä tehtäviä hätäkeskukseen kirjaamalla puhe-luita H11-luokkaan (virhepuhelu) sekä jättämällä vastaamatta saapuneisiin puheluihin, katkaisemalla saapuneita hätäpuheluita ja soittamalla järjestelmään kirjautuvia, mutta niin lyhyitä takaisinsoittoja, ettei niihin ole ollut mahdollista vastata. Samalla A oli toiminnallaan tahallaan laiminlyönyt virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaiset velvoitteensa virkamiehenä suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti. 

Huomioon oli oikeuden mukaan myös otettava muun ohella virkamiehen tehtävät, teko, virkamiehen suhtautuminen tekoon sekä teon merkitys yleiselle turvallisuudelle. Irtisanomiselle oli näillä perustein valtion virkamieslain 25 §:n mukainen erityisen painava syy. Hätäkeskuslaitos oli noin kuukauden kuluttua syyttämättäjättämispäätöksen saatuaan ryhtynyt toimiin A:n kuulemiseksi. Koska esitutkinnassa oli saatu asiaa koskevaa uutta selvitystä ja A olisi voinut rikosprosessin myötä joutua viraltapantavaksi, hallinto-oikeus katsoi Hätäkeskuslaitoksen toimineen valtion virkamieslain 25 §:n 3 momentissa tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa siitä huolimatta, että se odotti syyttäjän ratkaisua asiassa.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Korkein hallinto-oikeus

A pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. 

Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ollut valitusluvan myöntämisen perustetta. 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Hallintolaki 6 §
Hallintolaki 31 § 1 momentti
Laki hätäkeskustoiminnasta 12 § 
Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 25 § 2 ja 3 momentti
Valtion virkamieslaki 40 § 2 momentti 1 kohta

Korkein hallinto-oikeus

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti