Virkasuhteen purkaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
Rikostuomio
Purkamisen määräaika A: 17.3.2017
Ne bis in idem –periaate Päätös 17/0154/2
Työnantaja oli 14.1.2016 antamallaan päätöksellä purkanut opistoupseerin virassa palvelevan A:n virkasuhteen päätöksen tiedoksiannosta lukien ja pidättänyt hänet virantoimituksesta päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Päätöksen mukaan A oli 8.1.2016 tuomittu kolmen vuoden kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rikosilmoitus oli kirjattu poliisilaitoksella 12.3.2015, A oli pidätetty 1.4.2015 ja seuraavana päivänä vangittu todennäköisin syin epäiltynä. Työnantaja oli saanut käräjäoikeudelta tiedon A:n menettelystä ja rikosnimikkeestä 8.4.2015. Työnantaja oli 22.4.2015 pidättänyt A:n virantoimituksesta mahdollisen rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi.
Hallinto-oikeus katsoi, että päätös virkasuhteen purkamisesta oli tehty laissa tarkoitetun kahden viikon kuluessa selvityksen saamisesta eli käräjäoikeuden 8.1.2015 antamasta tuomiosta. Sen sijaan toissijainen kuuden kuukauden määräaika, jonka mukaan purkaminen tulee tehdä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui, oli kulunut umpeen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kuuden kuukauden määräaikaa voitu laskea käräjäoikeuden tuomiosta vaan siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon A vangitsemisesta todennäköisin syin epäiltynä. Virkasuhteen purkamista ei ollut toimitettu laissa tarkoitetussa kuuden kuukauden määräajassa.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksen (Äänestys 2-1).
Äänestyslausunnossaan eri mieltä oleva hallinto-oikeuden jäsen totesi, että käräjäoikeuden toimittama ilmoitus työnantajalle 8.4.2015 oli sisältänyt vain tiedon rikosnimikkeestä, jonka johdosta A oli vangittu. Muu aineisto oli pidetty salassa, joten työnantajalla ei ollut ennen käräjäoikeuden tuomiota ollut tietoa tapauksen tosiseikoista tai A:n menettelystä. Ottaen huomioon sen, että työnantajan on kyettävä näyttää purkuperusteen olemassaolo, ei kuuden kuukauden määräaikaa tulisi laskea käräjäoikeuden ilmoituksesta vaan käräjäoikeuden tuomiosta. Näin ollen A:n virkasuhteen purkaminen oli toimitettu virkamieslaissa säädetyssä määräajassa. Ne bis in idem -kiellon osalta lausunnossa todettiin, että virkasuhteen purkamista koskevan säännöksen tarkoituksena on turvata virkatehtävien asianmukainen suorittaminen eikä kysymyksessä ole rikosoikeudellinen tai siihen rinnastettava seuraamus. Valituksenalainen päätös ei siten ollut ne bis in idem -kiellon vastainen. Päätöksen kumoamiseen ei siten ollut perusteita.
KHO 29.9.2017 T 4810: Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja otti viivytyksen välttämiseksi asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta välittömästi tutkittavakseen A:n hallinto-oikeudelle tekemän ne bis in idem –periaatteen vastaisuutta koskevan valitusperusteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Käräjäoikeuden 8.4.2015 työnantajalle toimittama ilmoitus oli sisältänyt vain rikosnimikkeen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asian ratkaiseminen virkamiehen oikeusturvan huomioon ottavalla tavalla oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion odottamista. Näin ollen virkasuhteen purkaminen oli toimitettu säädetyssä määräajassa. Edellä todetun perusteella hallinto-oikeuden päätös oli kumottava.
Viivytyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus otti A:n valituksen tutkittavakseen palauttamatta sitä hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus totesi, että molemmat seuraamukset, vankeusrangaistus ja virkasuhteen purkaminen olivat perustuneet samoihin tekoihin ja molemmissa oli arvioitu A:n käyttäytymistä. Päätös virkasuhteen purkamisesta ei kuitenkaan ollut Suomen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus tai sellaiseksi tarkoitettu. Näin ollen asiassa ei ollut kyse seuraamuksesta, joka olisi kuulunut ihmisoikeussopimuksessa säädetyn ne bis in idem –kiellon soveltamisalaan. A:lle tuomittu rikosoikeudellinen rangaistus ei siis estänyt virkasuhteen purkamista.
Valtion_virkamieslaki_33_§
Valtion_virkamieslaki_34_§
Euroopan_ihmisoikeussopimuksen_7._lisäpöytäkirja_4_artikla
