Kuntatalousohjelma
Sopeutuspaine kasvaa kuntataloudessa
Kuntatalouden viime vuosi oli vahva kertaluonteisista syistä johtuen, mutta tulevat vuodet näyttävät heikommilta ja kuntataloudessa on odotettavissa mittavia sopeutuspaineita. Kuntien menot kasvavat ansiokehityksen ja hintojen noustessa. Myös investointitason arvioidaan pysyvän lähivuosina korkeana. Samanaikaisesti kuntien tulopuolella on selviä haasteita, kertoo tuore kuntatalousohjelma. Hallituksen kehysriihen päätösten yhteisvaikutus vahvistaa kuntataloutta.
Sote-uudistuksen jälkeinen vuosi 2023 oli kunnille monella tapaa poikkeuksellinen. Uudistus vaikutti merkittävästi sekä kuntien toimintaan että talouteen. Kuntatalouden vuosikate ylitti viime vuonna 4,6 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan sekä poistot että nettoinvestoinnit. Tilikauden tulos oli 1,8 mrd. euroa positiivinen. Kertaluonteisilla sote-uudistukseen liittyvillä tekijöillä oli olennainen vaikutus positiiviseen tulokseen. Kuntatalous on kuitenkin kääntynyt jo heikompaan suuntaan, kertoo 25. huhtikuuta julkistettu kuntatalousohjelma.
Kehysriihen päätökset vahvistavat kuntataloutta
Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kehysriihessä tehtiin useita kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä. Päätösten yhteisvaikutus on kuntataloutta vahvistava. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 277 miljoonan euron lisäys vuodesta 2025 lähtien. Lisäyksellä lievennetään viime vuoden lopulla tehdystä sote-siirtolaskelman päivityksestä aiheutuneita vaikutuksia. Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja samalla valtionverotukseen tehdään muutokset, joilla rajataan verotuksen kiristymistä. Muutoksen seurauksena kunnallisveron tuotto Manner-Suomessa kasvaa vuositasolla 340 miljoonaa. Kuntien verotulomenetysten korvauksia alennetaan kunnallisverotuoton kasvua vastaavasti. Hallitusohjelman rahastotalouteen kohdistuvien säästöjen kanavointiratkaisun seurauksena kuntatalous vahvistuu yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Osana uusia sopeuttamistoimia kuntien velvoitteita vähennetään tai kuntien maksutuloja lisätään siten, että julkinen talous vahvistuu 100 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien. Kuntien työtä koskevia velvoitteita vähennetään tai kuntien maksutuloja lisätään yhteensä sadalla miljoonalla eurolla esimerkiksi opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Kaikilla hallinnonaloilla vähennetään muun muassa erilaisten suunnittelu- ja kirjausvelvoitteiden määrää kunnan toiminnassa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on tähän päätökseen liittyen teknisesti kohdennettu 25 miljoonan euron vähennys vuodesta 2025 alkaen.
Kuntatalouden tulojen ja menojen välillä merkittävä epätasapaino
Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino syvenee lähivuosina erityisesti kasvavien kustannusten, investointitarpeiden ja sote-uudistukseen liittyvien valtionosuuksien täsmäytysten ja takaisinperinnän seurauksena. Verotulot säilyvät kuntahallinnon merkittävimpänä tulolähteenä siitä huolimatta, että ne sote-uudistuksen seurauksena likimain puolittuivat. Vaikka verotulojen kasvun ennustetaan pysyvän vuosina 2025–2028 noin 4,2 prosentissa eli pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella, arvioidaan kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran heikkenevän kehysvuosina 2025–2028 noin 1,6–2,0 mrd. euroa negatiiviseksi. Synkkenevä kuntatalouden tilanne asettaa haasteita taloudenpidolle. Sote-uudistuksen jälkeisessä kuntakentässä talouden liikkumavara on kaventunut huomattavasti ja palveluverkon ennakoivan suunnittelun ja investointien tarveharkinnan tärkeys kunnissa korostuvat entisestään.
Mikä on kuntatalousohjelma?
Kevään kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kun-tatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön nimeämässä sihtee-ristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valti-on toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa norminpurkua
Kuntatalousohjelman valmistelun jälkeen talouspoliittinen ministerivaltiokunta linjasi 23. huhtikuuta kehysriihipäätöksiin liittyen, että tarvittavat ministeriöt valmistelevat kehysriihen linjausten mukaiset jatkoesitykset siitä, minkä hallitusten esitysten kautta norminpurkua koskevia tavoitteita edistetään ja tuodaan osaksi vuoden 2025 talousarvioesitystä. Lisäksi ministeriöt valmistelevat tarvittavat jatkoesitykset kuntien työtä koskevien normien purkamisesta yhteensä sadalla miljoonalla eurolla. Työtä ohjaamaan nimitettiin valtiosihteeriryhmä.
Laajempi normipurkutyö etenee kuntien ehdotusten pohjalta jo aiemmin asetetun prosessin kautta.
Kuntatalousohjelma vuosille 2025-2028, kevät 2024
Kuntakohtainen painelaskelma
Lisätietoja kuntatalousohjelmasta:
Finanssineuvos, yksikön päällikkö Kati Jussila, puh. 02955 30378, kati.jussila(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Lotta Mattsson, puh 02955 30457, lotta.mattsson(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Lauri Piirainen, puh. 02955 30521, lauri.piirainen(at)gov.fi
(kuntakohtainen painelaskelma)
Lisätietoja norminpurkuun liittyen
valtiosihteeri Elina Laavi, puh. 040 708 2121