Finanssineuvos Janne Öberg ja finanssineuvos Mikko Saarinen
Valtion aluehallintoa uudistetaan yhdenmukaisempaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan
Syksyn aikana on käynnistynyt laaja valtion aluehallinnon uudistus, jolla pyritään yhdenmukaistamaan lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamaan lupaprosesseja paikkakunnasta riippumatta. Valtion aluehallintoa uudistetaan entistä valtakunnallisempaan suuntaan, viranomaispalvelujen paikallisuudesta luopumatta. Samalla nykyisten ELY-keskusten hallinto järjestetään elinvoimakeskuksiin. Uudistus perustuu hallitusohjelmaan.
Valtion aluehallinnon uudistamista ohjaa periaate monialaisuudesta. Aluehallintovirastot, Valvira sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät siirtyvät uuteen valtakunnalliseen virastoon, jossa lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Elinvoimakeskusten lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, jolla on vahva panos kehittämiseen. Niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta, niin, että useammat toimipisteet ovat tarvittaessa mahdollisia. Uudistuksella tähdätään ensisijaisesti toiminallisiin muutoksiin.
Uudet virastot aloittavat vuonna 2026
Työ on käynnistynyt lainsäädäntöhankkeella, jossa laaditaan ehdotukset eri virastokokonaisuuksia koskeviksi säädöksiksi. Samalla muutetaan satoja virastojen tehtäviä sääteleviä lakeja. Valmistelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden virastojen kanssa siten, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa vuonna 2026.
Valtion aluehallinnolla on pitkä historia osana julkisen hallinnon rakennetta, ja siihen kuuluvien virastojen tehtäväkenttä on erittäin laaja ja monialainen. Nykymuotoinen valtion aluehallinto muodostettiin vuoden 2010 alussa voimaan tulleessa aluehallinnon uudistuksessa, jossa lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät koottiin aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Nykyiseen valtion aluehallintoon kuuluvat myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). Ahvenanmaalla valtion aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto.
Valtakunnallisuus yhdenmukaistaa toimintatapoja, alueellisuus tuo läsnäoloa
Valtionhallinto on pitkään kehittynyt suuntaan, jossa perinteinen jako keskus-, alue- ja paikallishallintoon on liudentunut, jopa käynyt merkityksettömäksi. Moni aluehallinnon viranomainen hoitaa merkittävissä määrin myös valtakunnallisia tehtäviä. Toisaalta valtakunnallisilla viranomaisilla voi olla laajastikin alueellisesti organisoitua toimintaa.
Valtionhallinnon iso viisari on jo pitkään osoittanut kohti suurempia kokonaisuuksia. Valtion alueellisten ja paikallisten viranomaisten rakenteita ja toimivaltaa on muutettu valtakunnalliseksi. Viimeisinä esimerkkeinä tästä ovat muutama vuosi sitten tapahtuneet Digi- ja väestötietoviraston perustaminen sekä syytäjälaitoksen ja ulosottoviraston muutokset. Rajalliset voimavarat, digitalisoitunut ja entistä monipaikkaisempi työskentelytapa sekä vaatimukset yhdenmukaisista ratkaisukäytännöistä ovat puoltaneet kehittämisessä ennemmin toimintojen ja toimivaltojen kokoamista kuin hajauttamista. Asiakasta palvellaan rakentamalla entistä helppokäyttöisempiä digitaalisia palveluita ja kokoamalla julkisen hallinnon palveluita yhteisiin helposti saavutettaviin palvelupisteisiin.
Muutos tuo hyvät käytännöt ja osaamisen koko aluehallinnon käyttöön
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin monialaista osaamista vaativiin nykypäivän haasteisiin. Yhdenmukaisilla prosesseilla ja käytännöillä parannetaan tuottavuutta ja oikeusvarmuutta. Tavoitteena on avoin, tietoon perustuva, yhdenmukainen ja ennustettava julkinen hallinto. Alueellisesti parhaiten hoidettavat tehtävät tulee edelleen voida hoitaa alueilla, mutta niiden hoitamista tukee monialainen valtakunnallinen virasto. Sekä uuden valtakunnallisen viraston että elinvoimakeskusten toiminta säilyy alueilla koko Suomen kattavasti.
Kehittämistyössä on tärkeää kuulla kaikkia sidosryhmiä ja varmistaa, että nyt lainsäädännöllä luotavat rakenteet tukevat asiakaslähtöisyyttä, tuloksellista toimintaa ja alueellista läsnäoloa.
Janne Öberg
Finanssineuvos, rakennepolitiikkayksikön päällikkö
Mikko Saarinen
Finanssineuvos