Valtiovarainministeri Annika Saarikko
Valtiovarainministeriön kartoituksista peili vaalipuheille

Annoin viime syksynä valtiovarainministeriön virkakunnalle tehtäväksi laatia kartoituksen valtion tuloista ja menoista. Menokartoitus kertoo, mihin veroeurot nyt käytetään, ja mistä menoista karsimalla julkinen talous voidaan tervehdyttää. Verokartoitus antaa tietoa nykyisestä verojärjestelmästä sekä erilaisten veronkorotusten mahdollisuuksista. Kartoitukset tarjoavat tietopohjaa edessä olevan valtiontalouden tasapainottamisen tueksi.

Demokratian ja julkisen keskustelun avoimuuden kannalta on tärkeää, että tieto julkisen talouden sopeuttamiskeinoista on käytettävissä ennen eduskuntavaaleja eikä vasta hallitusneuvotteluissa. Näin kansalaiset voivat paremmin hahmottaa mitä eri puolueiden esittämien meno- ja verosopeutusten mittaluokka tarkoittaa todellisuudessa ja heillä on mahdollisuus arvioida kriittisesti eri puolueiden esittämien keinojen realistisuutta. Puolueilla voi olla esimerkiksi kiusaus suurennella poliittisesti helpompien toimien, kuten tupakka- ja alkoholiveron korotusten tuottoja.

Velkaantuminen voidaan taittaa oikeudenmukaisesti

Meno- ja rakennekartoitus osoittaa, että uudistamis-, tehostamis-, ja säästöpotentiaalia löytyy jokaiselta hallinnonalalta. Julkisen talouden tervehdyttämisestä tulee eittämättä vaativa, kaksi vaalikautta kestävä harjoitus. Silti virkakunnan tekemän työn perusteella merkittävä, useamman miljardin euron menosopeutus on mahdollista ilman, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpiin ytimiin tarvitsee koskea. Pohjoismainen hyvinvointimalli säilyy ja se on tärkeä lähtökohta.

Toisaalta kartoitus piirtää kovaa kuvaa julkisen talouden oikaisemisen vaativuudesta. Vielä vaikeammaksi tehtävä muuttuu, jos seuraava hallitus päättää uusista, pysyvistä miljardiluokan veronalennuksia tai sitoutuu miljardien eurojen uusiin infrahankkeisiin. Valtiovarainministeriön virkaraportti tuo esiin myös sopeuttamisen rajoitteita. Esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusta ei ole mahdollista supistaa ilman tehtävien ja velvoitteiden karsimista. Tätäkin on vaalikeskusteluissa esitetty.

Veropohjan tiivistäminen ei ole ilmainen lounas

Verotoimien osalta valtiovarainministeriön virkakunta varoittaa, ettei julkisen talouden sopeuttamista tule laskea sellaisten toimenpiteiden varaan, joiden vaikutuksia ei pystytä riittävällä varmuudella arvioimaan. Ei pidä ajautua ojasta allikkoon. Esimerkiksi veropohjan merkittävä tiivistäminen tarkoittaisi käytännössä alennettujen arvonlisäverokantojen, kuten ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverotuksen korottamista. Puolueiden on syytä ottaa tämä huomioon, jos ne esittävät veropohjan tiivistämistä yksilöimättä keinoja. Itse en alennettujen alv-kantojen korottamista kannata, vaikka se virkaraportissa yhtenä keinona esitetäänkin. 

Meno- ja verokartoitukset tarjoavat eri puolueille mahdollisuuden tarkentaa talouslinjauksiaan. Moni puolue on tähän omien ohjelmiensa julkaisun yhteydessä viitannut. Tutkittuun tietoon perustuvat ja mahdollisimman avoimet linjaukset ovat palvelus demokratialle. Toivon, että keskustelu keskittyy etenkin niihin menoeriin, joissa on nähty merkittävää kasvua viime vuosina. Yksi tällainen menoerä on asumistuki.

Laajat meno- ja verokartoitukset tehtiin verrattain nopeassa ajassa, eivätkä ne suinkaan sisällä kaikkia mahdollisia sopeutustoimia. Moni teema kaipaa myös syventämistä jatkossa. Kiitän valtiovarainministeriön virkakuntaa kattavasta selvitystyöstä ja talouskeskustelun tietopohjan syventämisestä.

Annika Saarikko
valtiovarainministeri