Hyppää sisältöön
Media

Erityisasiantuntija Katja Väänänen:
Viranomaisten rajat ylittävällä tiedonvaihdolla voidaan sujuvoittaa ihmisten arkea merkittävästi

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 7.12.2021 11.03
Kolumni

Rajat ylittävä liikkuvuus on lisääntynyt Pohjoismaissa ja Baltian maissa viimeisen 15 vuoden aikana. Maiden välillä liikutaan ja muutetaan vilkkaasti niin töiden, opiskelun kuin perheen vuoksi. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan rajat ylittävä työvoiman liikkuvuus kasvoi vuosina 2005–2015 noin 60 prosenttia. Yli 300 000 pohjoismaalaista asuu tai työskentelee toisessa Pohjoismaassa. Jos mukaan lasketaan Baltian maat, luku on vielä merkittävästi suurempi.

Muodostamme maailman laajuisestikin aktiivisen alueen, jossa on tärkeä varmistaa, että ihmisten ja yritysten lisäksi tieto liikkuu sujuvasti rajat ylittäen. Alueen maat ovat eri mittareilla digitalisaation kärkimaita Euroopassa, joten digitalisaatioyhteistyölle maiden kesken on hyvä perusta.

Rajat ylittävällä yhteistyöllä yhteisiä tavoitteita kohti

Suomi on toiminut vuoden 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on visio, jonka mukaan Pohjola on maailman kestävin ja integroitunein alue maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi visiossa on kolme strategista painopistettä toiminnalle: liikkuvuus, vihreys ja sosiaalinen kestävyys. 

Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelman toimenpiteet ovat tukeneet vision tavoitteita. Suomen johdolla ministerineuvostossa on käynnistynyt kolmevuotinen hanke ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla”. Sen tavoitteena on edistää digitaalista rajat ylittävää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa Pohjoismaissa ja Baltiassa. 

Baltian maat ovat Pohjoismaiden rinnalla tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeessa, sillä onhan muun muassa Suomen ja Viron välillä ihmisten liikkuvuus suurta. Lisäksi Suomi ja Viro ovat tehneet aktiivisesti jo vuosia digitalisaatioyhteistyötä, jota voidaan edelleen syventää ja josta saatuja kokemuksia hyödyntää. 

Tiedonvaihtoa edistetään arjen tarpeiden lähtökohdista

Hankkeen lähtökohtana on ihmisten rajat ylittävä arki ja siihen liittyvän tiedonvaihdon sujuvoittaminen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot sekä keskeiset terveystiedot ja lääkemääräyksiä koskevat tiedot. Myös toisen maan lainsäädäntöön liittyvien tietojen löydettävyys on tärkeää, jotta maassa voi toimia esimerkiksi yrittäjänä. Hankkeessa tarkastellaan tietojen vaihtoa erityisesti näiden kolmen kokonaisuuden kautta. 

Hankkeen tavoitteena on edistää hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja viranomaisten välillä sekä luoda yhteinen toimintamalli tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Ensimmäisenä toimena on toteutettu tilannekuvaselvitys, joka julkaistiin 30.11.2021. Tilannekuvaselvityksessä selvitettiin alueen maiden keskeisiä tahoja, tietovarastoja, palveluja, tiedonvaihdon vaatimuksia sekä mahdollisia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä pullonkauloja. Lisäksi tietojen yhteentoimivuutta arvioitiin eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) neljällä yhteentoimivuuden tasolla, joita ovat oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus.

Selvityksessä nostetaan esille, että esimerkiksi väestö-, terveys- ja opintosuoritustietojen osalta tiedonvaihtoa on jo kehitetty joidenkin maiden välillä. Tästä esimerkkejä ovat pohjoismainen muuttosopimus, lääkemääräystietojen vaihto Suomen ja Viron välillä sekä korkea-asteen opintosuoritustietojen liikkuminen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Myös tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria on olemassa, mutta haasteena on usein se, että eri maiden tietojärjestelmät eivät vielä toimi riittävästi yhteen. Järjestelmissä käytetyt kieli ja sanasto eivät välttämättä ole yhdenmukaisia ja tietoja on täytetty järjestelmiin eri tavalla. Osa haasteista liittyy myös maiden erilaiseen lainsäädäntöön ja tietosuojakysymykset nousevat esille usein. 

Asiantuntijoiden välistä käytännön yhteistyötä tuetaan yhteisellä tahtotilalla ja rakenteilla

Hankkeessa analysoidaan nyt tilannekuvaselvityksen tuloksia sekä suunnitellaan seuraavia askeleita. Tiedon vaihtoa edistävien hyvien käytänteiden vahvistaminen ja ratkaisujen kehittäminen ovat pitkälti viranomaisten ja asiantuntijoiden välistä käytännön yhteistyötä, jota tuetaan yhteisellä näkemyksellä ja tahtotilalla panostaa kehitystyöhön. Lisäksi yhteinen luotettava sähköinen tunnistaminen ja muu digitaalista asiointia tukeva infrastruktuuri ovat tekijöitä, jotka muodostavat perustan sujuville rajat ylittäville digitaalisille palveluille sekä tiedonvaihdolle.

Katja Väänänen
erityisasiantuntija
@KatjaVnnn