Toimintaympäristön epävarmuus koettelee uskoa tulevaisuuteen
Talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä kansainvälisen talouden huonoista uutisista huolimatta. Talouden kasvu perustuu lähivuosina tukevammin kotimaiseen kysyntään, ennustaa valtiovarainministeriö Taloudellisessa katsauksessaan.
Talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu 1 prosentin tuntumaan lähivuosina. Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin. Julkisen kulutuksen ja investointien merkitys bruttokansantuotteen (BKT) kasvulle korostuu varsinkin ensi vuonna.
Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset.
Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Koska talouskasvu on hidasta, työllisyys ei juuri kohene. Työllisyysaste nousee 73,1 prosenttiin vuonna 2023.
”Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle 1 prosenttiin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin! Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Ulkoisen ympäristön kehitykseen liittyy paljon epävarmuuksia
Maailmantalouden kasvu on hidastunut vuonna 2019 kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna maailmantalouden kasvu kuitenkin elpyy euroalueen sekä monien kehittyvien talouksien vetämänä. Maailmankaupan kasvu on hitainta kuluvana vuonna, mutta sekin elpyy ensi vuodesta lähtien.
Euroalueella talousnäkymiä varjostaa tänä vuonna Saksan hidas talouskasvu. Näkymien odotetaan kuitenkin kirkastuvan ensi vuoden aikana. Yhdysvaltojen talous on kasvanut nopeasti vahvan kotimaisen kysynnän ja työllisyyden vetämänä. Ison-Britannian talousnäkymien keskeinen kysymys on ero Euroopan unionista. Pidempään jatkunut epävarmuus on jo hidastanut Ison-Britannian talouskasvua. Ennusteen perusnäkymässä oletetaan edelleen, että Iso-Britannia eroaa EU:sta järjestäytyneesti yhteisesti neuvotellun sopimuksen mukaisesti. Ison-Britannian lähtö EU:sta ilman sopimusta johtaisi väliaikaisiin häiriöihin tavarakaupassa ja heikentäisi monen muunkin EU-maan talousnäkymiä.
Suomen talouskasvu jatkuu kotimaisen kysynnän tukemana
BKT kasvaa tänä vuonna vielä 1,5 prosenttia, mutta hidastuu 1,0 prosenttiin ensi vuonna ja edelleen 0,9 prosenttiin vuonna 2021. Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti vuonna 2019 ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan ja vaikuttavat välillisesti myös Suomen vientiin.
Kotitaloudet investoivat vähemmän asuinrakennuksiin, minkä seurauksena investointien osuus BKT:sta pienenee. Myös tuotannollisten investointien kasvu hidastuu. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen, koska ansiotaso nousee ja työllisyys on korkealla. Kasvu kuitenkin hidastuu, koska kotitaloudet säästävät enemmän.
Hallitusohjelman mukaiset menolisäykset lisäävät julkista kulutusta ja investointeja ja tukevat osaltaan kotimaista kysyntää.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa
Julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina koko korkeasuhdanteen ajan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosittain julkisia eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja, vaikka uusia menoja kasvattavia päätöksiä ei tehtäisi.
Hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin. Kokonaisuutena nämä heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla. Myös hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022. Kertaluonteiset menolisäykset koostuvat valtaosin niin sanotusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta.
Julkisen talouden ennusteessa on huomioitu vain jo Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt hallitusohjelman mukaiset toimet. Julkisen talouden suunnitelmaan on toistaiseksi sisällytetty tulevaisuusinvestointiohjelman toimia yhteensä vajaat 1,4 miljardia euroa, kun hallitusohjelman mukaan niitä voidaan toteuttaa enintään 3 miljardilla eurolla vuosina 2020−2022. Jos kertaluonteiset menolisäykset toimeenpannaan täysimääräisesti, julkisen talouden alijäämästä voi muodostua nyt ennustettua suurempi vuosina 2021−2022.
Hitaamman kasvun riskit edelleen suuria
Ennusteeseen liittyy lähinnä alasuuntaisia riskejä. Riskit ovat lisäksi kasvaneet viime kuukausina. Kauppakonfliktin syveneminen on keskeisin maailmantalouden näkymiä varjostava riski, jota lisää vielä mahdollinen kilpailullinen valuuttakurssien heikentäminen. Saksan vajoaminen taantumaan lykkäisi Euroopan talouden toipumista myöhemmäksi.
Kotimaantaloudesta kumpuavista riskeistä suurin on asuinrakennusinvestointien ennustettua nopeampi väheneminen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä ajalla suurhankkeiden merkitys ennusteen riskitekijänä korostuu. Ilman suurhankepäätöksiä investointien kasvu tulisi olemaan huomattavan paljon heikompaa.
Taloudellinen katsaus, syksy 2019
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)