Vuosien 2020–2023 teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta sovittiin
Toimitusministeristönä jatkava pääministeri Sipilän hallitus on tänään sopinut teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–2023. Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, paikallishallintoa, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.
Tekninen julkisen talouden suunnitelma on pohja sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin että seuraavalle julkisen talouden suunnitelmalle, josta eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus päättää syksyllä 2019. Eduskunta ei käsittele teknistä julkisen talouden suunnitelmaa.
Hallituskauden talouspoliittiset tavoitteet
Sipilän hallitus asetti itselleen viisi talouspoliittista tavoitetta, joista neljä on toteutunut tai toteutumassa. Julkisen talouden velaksi eläminen loppuu vuoteen 2021 mennessä, kun julkisen talouden arvioidaan olevan tasapainossa vuonna 2020. Talouden velkasuhde taittui vuonna 2016. Sipilän hallituksen aikana kokonaisveroaste ei noussut, vaan laski. Työllisyysaste on nyt 72,5 prosenttia. Hallituksen päälääke julkisen talouden kestävyysvajeen taittamiseen oli sote-uudistus, joka jäi kuitenkin toteutumatta.
Valtiontalouden menot ja tulot
Vuosien 2020–2023 menotason pohjana ovat nykylainsäädäntö ja sen vaikutukset tulevien vuosien menotasoon. Tekninen julkisen talouden suunnitelma ei lähtökohtaisesti sisällä uusia poliittisia linjauksia. Jotta kehyspäätös muodostaisi luotettavan pohjan seuraavan vaalikauden menojen arvioinnille sisältyy kehyspäätökseen joitakin menojen väistämättömiksi arvioituja korotuksia, joiden tavoitteena on varmistaa budjettitalouden asianmukaiset toimintaedellytykset seuraaviksi neljäksi vuodeksi.
Vuonna 2020 valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 56,0 miljardia euroa, mikä on 0,4 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2019 on budjetoitu. Muutosta selittää mm. lakisääteisten indeksikorotusten toteuttaminen täysimääräisenä vuonna 2020.
Vuoteen 2023 mennessä budjetin menot kohoavat 58,8 miljardiin euroon. Nousua selittää mm. hävittäjähankintojen menojen budjetointi vuosille 2021—2023. Budjettitalouden menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2020—2023 nimellisesti keskimäärin noin 3 % vuodessa.
Kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna budjettitalouden menot alenevat keskimäärin 11 miljardilla eurolla per vuosi. Muutos johtuu lähinnä maakunta- ja sote-uudistuksen peruuntumisesta. Kun jätetään maakunta- ja sote-uudistuksen peruuntumisen suora vaikutus huomioimatta, budjettitalouden menot nousevat keväällä 2018 laadittuun kehyspäätökseen verrattuna keskimäärin noin 2 miljardilla eurolla per vuosi. Kasvu johtuu useista tekijöistä, joita ovat mm. kuntien verotulomenetysten kompensaation kasvu maakunta- ja sote-uudistuksen peruuntumisesta johtuen, lakisääteiset indeksikorotukset ja hävittäjähankintojen kustannusten ajoituksen tarkentuminen. Sen sijaan korkomenot ja suhdanneluonteiset menot ovat alentuneet verrattuna viime kevääseen.
Budjettitalouden tulojen kasvun arvioidaan hidastuvan
Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio. Positiivisen talouskehityksen ennakoidaan jatkuvan, mutta kasvun arvioidaan hidastuvan kehyskauden loppua kohden. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 2,1 % vuodessa. Verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,6 % vuodessa. Vuonna 2023 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 58,4 miljardia euroa.
Kehyskauden tuloarvioissa on huomioitu hallitusohjelmassa ja hallituskauden aikana päätetyt veroperustemuutokset. Suurin osa pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropoliittisista toimenpiteistä on jo toteutettu, mutta joidenkin toimenpiteiden vaikutukset tulevat voimaan vielä kehyskauden alkupuolella. Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan vuoden 2020 alusta. Sähköisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lasketaan 24 % vakiokannasta alennettuun 10 % kantaan vuoden 2019 aikana. Lisäksi kehyskauden ennusteisiin sisältyy teknisenä oletuksena ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä ei päätetty uusista veroperustemuutoksista.
Kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna budjettitalouden tulot alenevat keskimäärin noin 13 miljardilla eurolla per vuosi maakunta- ja sote-uudistuksen peruuntumisen vuoksi. Heikentynyt ennustenäkymä verrattuna vuoden takaiseen on vaikuttanut tuloarvioihin hieman alentavasti, jonka lisäksi vuonna 2018 päätetty vientiluottojen ennenaikainen takaisinmaksu myös alentaa tuloarviota.
Budjettitalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2020 alijäämän ennakoidaan olevan 1,5 miljardia euroa. Budjettitalouden alijäämä kasvaa merkittävästi vuonna 2021, kolmeen miljardiin euroon, mihin vaikuttaa etenkin puolustusvoimien hävittäjähankkeeseen liittyvä varaus. Budjettitalouden alijäämä on kasvanut verrattuna viime kevään kehyspäätökseen, johon on vaikuttanut muutokset sekä tulo- että menoarvioissa.
Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 12 miljardilla eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 119 miljardiin euroon vuonna 2023. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen arvioidaan olevan noin 43½ % kehyskauden aikana.
Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa
| 2020 JTS | 2021 JTS | 2022 JTS | 2023 JTS | |
| Tulot, pl. nettolainanotto | 54,4 | 56,0 | 57,2 | 58,4 |
| Menot | 56,0 | 59,0 | 60,7 | 62,5 |
| Alijäämä | -1,5 | -3,0 | -3,4 | -4,1 |
| Alijäämä ilman Puolustusvoimien strategisia suorituskykyhankkeita | -1,5 | -1,9 | -2,6 |
Kotimainen kysyntä ylläpitää talouskasvua
Suomen talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun tukemana. Yksityisten investointien kasvu jää vaisuksi. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Vientikysynnän kehitystä varjostaa erityisesti euroalueen vaisu talouskasvu. Työllisyys kohenee ja työllisyysaste nousee reiluun 73 prosenttiin lähivuosina.
Suomen julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden alijäämä alkaa kuitenkin jälleen kasvaa, kun talouskasvu hidastuu ja julkista taloutta vahvistavat sopeutustoimet loppuvat. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito-, ja hoivamenoja.
Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä julkisen talouden suunnitelma 4.4.2019, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Tällöin julkaistaan myös Taloudellinen katsaus. Julkisen talouden suunnitelma toimitetaan EU:n komissiolle Suomen vakausohjelmana.
Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. 0295 530 330 ja ylijohtaja Mikko Spolander, p. 0295 530 006, valtiovarainministeriö