Irtisanominen kollektiiviperusteella Asia 22/2013
Viran lakkauttaminen VMLTK 49/2013
Uudelleen sijoittaminen A: 14.6.2013
Kuulemismenettely
Luottamusmiehen kuuleminen
Organisaatiouudistus
Sairausloma
Virasto oli 11.1.2013 tekemällään päätöksellä irtisanonut A:n virkasuhteen 31.5.2013 lukien, koska yksikkö, jossa hän työskenteli, oli lakkautettu 31.12.2012.
Valtion virkamieslaki ei edellytä virkamiehen kuulemista, kun virkasuhde irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Virkamieslautakunta katsoi selvitetyksi, että A:n kanssa oli ennen irtisanomispäätöksen tekemistä neuvoteltu hänen virkasuhteensa irtisanomisesta useita kertoja. Asiaa oli käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa. Lisäksi A oli saanut tiedokseen viraston kirjeen, jossa hänelle oli tarjottu asiantuntijan tehtävää. Liitteenä kirjeessä oli ollut yhteistoimintamenettelyn pöytäkirja. Menettely täytti siten Suomen perustuslain 21 §:n vaatimuksen siitä, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. A:lle ei ollut ilmoitettu oikeudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista. Virkamieslautakunta totesi, että luottamusmiestä oli kuultu asiassa yhteistoimintamenettelyssä, eikä menettelyvirheen ollut katsottava olennaisesti vaikuttaneen päätökseen. Lautakunta katsoi, ettei päätöstä tullut kumota yksinomaan sanotun menettelyvirheen perusteella.
Virasto oli siirtänyt A:n viran virkapaikan toiseen kaupunkiin 1.1.2013 lukien. A:n työtehtävät aikaisemmassa yksikössä olivat viraston organisaatiomuutoksen vuoksi päättyneet, eikä A:lle ollut osoitettavissa virkansa mukaisia tehtäviä. Hänelle oli kirjeellä 5.12.2013 tarjottu asiantuntijan tehtävää, joka olisi ollut toisessa kaupungissa. A oli kieltäytynyt siirtymästä työskentelemään tähän kaupunkiin. Koska A ei ollut siirtynyt, hänet oli voitu irtisanoa valtion virkamieslain 27 §:n 3 momentin perusteella. Saadun selvityksen mukaan A ei ollut ilmoittautumismenettelyssä ilmoittautunut mihinkään tehtävään, mistä johtuen hänelle oli tarjottu vuoden 2012 lopussa aikaisemmin mainittua uutta asiantuntijatehtävää, jonka virkapaikka oli toisessa kaupungissa. A:ta ei ollut voitu sijoittaa toisiin tehtäviin virastossa, koska hän oli kieltäytynyt vastaanottamasta vaativuudeltaan vastaavaa tehtävää. Virasto ei näin ollen ollut laiminlyönyt uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuttaan. Asiassa ei ollut ilmennyt, että uusien tehtävien tarjoaminen olisi perustunut epäasiallisiin tai syrjiviin syihin. A:n sairausloma ei ollut este irtisanomiselle. Virkamieslautakunta katsoi, että virastolla oli ollut laissa tarkoitetut perusteet irtisanoa A:n virkasuhde.
Virkamieslautakunta hylkäsi A:n oikaisuvaatimuksen.
KHO 6.10.2014 T 2973: ei muutosta
Valtion_virkamieslaki_11_§
Valtion_virkamieslaki_27_§
Valtion_virkamieslaki_58_§
Hallintolainkäyttölaki_31_§
Valtion_virkamieslain_muuttamisesta_annetun_lain_(177/2013)_voimaantulossäännös