X oli irtisanottu 29.11.1996, koska hän ei ollut suostunut siirtymään 31.5.1996 lakkautetulta rajavartioasemalta kaupungissa olevaan rajavartioston huoltokeskukseen. X:n virka oli määrä siirtää vankeinhoitolaitokselle, jolle tukikohta siirtyi 1.9.1995 alkaen. X oli ilmoittanut hyväksyvänsä siirron, mutta oli pyytänyt ottamaan huomioon eräitä yksilöimiään toivomuksia. Rajavartiolaitoksen 24.8.1995 päivätyssä kirjeessä vankeinhoitolaitokselle X:n kerrottiin asettaneen siirtymiselleen ehtoja, joiden perusteella hänen oli katsottu evänneen suostumuksensa viran siirtämiseen. X irtisanottiin hänen kieltäydyttyään 12.11.1996 siirrosta kaupungissa olevaan rajavartioston huoltokeskukseen.
Viran siirtäminen toiseen virastoon oli ollut työnantajan ensisijainen toimenpide. Irtisanomisen kannalta oli ratkaisevaa, mistä syystä viran siirto toiseen virastoon ei toteutunut. X:n 4.7.1995 päivätyssä kirjeessä esittämät seikat olivat olleet tavanomaisia työpaikan vastaanottamiseen ja aloittamiseen liittyviä näkökohtia. X ei ollut asettanut suostumukselleen sellaisia ehtoja, jotka olisivat tosiasiallisesti merkinneet kieltäytymistä. Kun vankeinhoitolaitos oli lisäksi ilmoittanut hyväksyvänsä siirron, jäi siirron raukeaminen rajavartiolaitoksen laiminlyönniksi. Ratkaisevaa oli ollut vastuu viran siirtämisen raukeamisesta eikä sitä seuranneen toisen siirtopäätöksen vastainen menettely. X:lle olisi lisäksi tullut ennen irtisanomista ilmoittaa oikeudesta pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemiseen. Oikaisuvaatimus hyväksyttiin (Ään. 6-3).
KHO: X ilmoitti 12.11.1996 kieltäytyvänsä siirtymästä hänelle määrättyyn kaupungissa olevaan rajavartiolaitoksen virantoimituspaikkaan. Tällöin hänen virkansa siirtämistä vankeinhoito-osastolle koskeva asia oli ollut rauenneena yli vuoden. Rajavartiolaitoksella ei ole velvollisuutta rajavartiolaitoksen viran toimituspaikan muuttamisen sijasta pyrkiä siirtämään virka toisen ministeriön viraksi. X:n irtisanomisesta 29.11.1996 tehdyn päätöksen laillisuuteen ei vaikuta se, että rajavartiolaitos oli luopunut esittämästä X:n viran siirtämistä vankeinhoito-osastolle. Koska valtio olisi säilynyt X:n työnantajana, vaikka virka olisi siirretty rajavartiolaitoksesta vankeinhoitolaitokseen, liikkeenluovutusdirektiiviä ei voida soveltaa X:n irtisanomiseen.
Rajavartiolaitoksella on ollut oikeus rajavartiolaitoksen päällikön päätöksessä mainituilla perusteilla irtisanoa X:n virkasuhde hänen kieltäydyttyä siirtymästä työskentelemään rajavartioston kaupungissa olevaan huoltokeskukseen. X:lle ei ollut ennen irtisanomispäätöstä ilmoitettu oikeudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei irtisanomispäätöstä ole syytä kumota yksinomaan rajavartiolaitoksen esikunnan sanotun menettelyvirheen perusteella. Korkein hallinto-oikeus kumosi virkamieslautakunnan päätöksen ja rajavartiolaitoksen päällikön 29.11.1996 tekemä päätös X:n virkasuhteen irtisanomisesta jäi pysyväksi.
Valtion_virkamiesL_5_§
Valtion_virkamiesL_27_§_1_mom
Valtion_virkamiesL_27_§_3_mom
Valtion_virkamiesL_27_§_4_mom
Valtion_virkamiesL_53_§
Valtion_virkamiesL_54_§
Valtion_virkamiesA_43_§_2_mom