Hyppää sisältöön
Media

Lyhennelmä

Johtava kihlakunnanvouti irtisanoi 14.3.2003 antamallaan päätöksellä avustavan ulosottomies Y:n virkasuhteen. Samalla Y pidätettiin irtisanomisajan virantoimituksesta. Työnantaja katsoi Y:n toimineen virkatehtäviinsä kuuluvassa asiassa tavalla, joka oli ollut työnantajaa kohtaan epälojaalia ja aiheuttanut vahinkoa myös ulkopuolisille tahoille. Toiminta oli ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa työnantajan arvostukselle ja vaikuttanut kielteisesti myös työpaikan sisäiseen työilmapiiriin. Y:lle oli annettu samasta asiasta kirjallinen varoitus 11.11.2002. Irtisanomisperusteen painavuutta koskevassa kokonaisharkinnassa tulisi työnantajan käsityksen mukaan huomioida lisäksi mm. varoituspäätöksen tiedoksiannon välttely, töihin palaaminen sairauslomalta ennalta ilmoittamatta sekä työnantajan omaisuuden palauttamatta jättäminen. Y kiistää syyllistyneensä mihinkään edellä mainituista rikkomuksista. Lisäksi Y toteaa irtisanomismenettelyn olleen lainvastainen ja katsoo esimiehensä loukanneen virkamiesten tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Y vaati irtisanomispäätöksen kumoamista, sekä hyvityksenä laittomasta irtisanomismenettelystä ja siitä aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä 24 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta.

Virkamieslautakunta totesi päätöksensä perusteluissa, ettei irtisanomisasian yhteydessä ollut tapahtunut sellaista kuulemis- tai muutakaan menettelyvirhettä, jonka nojalla irtisanomispäätös olisi kumottava. Irtisanomispäätöksen perusteluissa mainittu varoituspäätöksen tiedoksiannon välttely, töihin palaaminen sairauslomalta ennalta ilmoittamatta sekä työnantajan omaisuuden palauttamatta jättäminen eivät lautakunnan mukaan voi edes yhdessä muiden perusteiden kanssa olla irtisanomiseen oikeuttava painava syy. Sitä vastoin virkamieslautakunta katsoi selvitetyksi, että Y oli virkatehtäviinsä kuuluvaa asiaa hoitaessaan ylittänyt ulosottolain mukaisen toimivaltansa, ja siten toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Irtisanomisperusteen olemassaoloa harkittaessa otettiin huomioon myös se, että Y:lle oli 11.11.2002 annettu kirjallinen varoitus toimivallan ylittämisestä. Asiassa saadusta selvityksestä ei voitu päätellä, että johtava kihlakunnanvouti olisi kohdellut Y:tä muihin työpaikan virkamiehiin nähden epätasa-arvoisesti. Virantoimituksesta pidättäminen katsottiin irtisanomisperuste ja Y:n toiminta huomioon ottaen perustelluksi.

Virkamieslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen. Korvausvaatimukset jätetään tutkimatta virkamieslautakunnan toimivaltaan kuulumattomina.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Y toisti asiassa aiemmin esittämänsä selvityksen, ja vetosi lisäksi irtisanomisperusteen vanhentumiseen. Y:n mukaan esimies oli vedonnut irtisanomisperusteeseen vasta kaksi kuukautta sen jälkeen, kun se oli tullut hänen tietoonsa. Työnantaja totesi vastineessaan, että irtisanomiseen johtanut prosessi käynnistettiin nopeasti Y:n toiminnan tultua työnantajan tietoon marraskuussa 2002. KHO katsoi, että irtisanominen oli suoritettu kohtuullisessa ajassa siitä, kun irtisanomisen peruste oli tullut työnantajan tietoon.

KHO:2004:1999
Ei muutosta.

Ulosottolaki 1 luku 4 §
Ulosottolaki 1 luku 5 §
Ulosottolaki 4 luku 9 § 1 mom.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 2 mom. 5 kohta
Valtion virkamieslaki 14 §
Valtion virkamieslaki 25 § 2 mom.
Valtion virkamieslaki 25 § 3 mom.
Valtion virkamieslaki 51 §
Valtion virkamieslaki 66 §
Hallintomenettelylaki 15 §