Lyhennelmä

Virasto oli päätöksellään 13.6.2011 irtisanonut markkinointijohtaja A:n virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen perustelujen mukaan ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2011 oli sovittu muun muassa, että viraston hallinto tehostuu ja kevenee. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut oli toteutettu 7.3.–21.4.2011.

Virkamieslautakunta totesi, että valtion virkamieslain 56 §:n mukainen korvausoikeus koskee ainoastaan määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan nimitettyä virkamiestä. A:n korvausvaatimus oli siten lakiin perustumaton, koska A oli ollut nimitettynä vakinaiseen markkinointijohtajan virkaan. Asia kuitenkin tutkittiin irtisanomispäätökseen 13.6.2011 kohdistuvana oikaisuvaatimuksena. Esitetyn selvityksen perusteella organisaatiouudistus oli johtanut useiden virkojen lakkauttamiseen virastossa sekä useiden henkilöiden uudelleensijoittamiseen. Kun otettiin huomioon uudistuksen laajuus, sen vaatimat tehtävien ja henkilöiden uudelleenjärjestelyt sekä erityisesti A:n johtaman yksikön lakkauttaminen, olivat viraston mahdollisuudet tarjota A:lle tehtäviä suoritettavaksi vähentyneet olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti. Edelleen A:n hoitama markkinointijohtajan tehtävä ei ollut ollut laissa tarkoitetulla tavalla samankaltainen tehtävä kuin 25.1.2011 nimitetyn viestintäjohtajan tehtävä. Lisäksi kaikki uuteen organisaatioon vahvistetut työtehtävät olivat olleet virastossa sisäisessä haussa ja tehtäviin valittiin haastatteluiden jälkeen pätevin henkilö. A ei ollut ilmoittautunut yhteenkään tehtävään. Virkamieslain mukainen uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoite asettaa viranomaiselle aktiivisen toimintavelvollisuuden. Viraston mukaan sellaisia tehtäviä, joihin A olisi voitu uudelleensijoittaa tai -kouluttaa, ei linjojen johtajille ja yksikköjen päälliköille tehtyjen tiedustelujen mukaan ollut ollut. Virastolla oli siten ollut laissa tarkoitettu oikeus A:n irtisanomiseen.

Virkamieslautakunta ei tutkinut A:n esittämää korvausvaatimusta. Virkamieslautakunta tutki A:n oikaisuvaatimuksen virkamieslain 53 §:n 2 momentin mukaisena irtisanomispäätökseen perustuvana oikaisuvaatimuksena ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Valtion_virkamiesL_11_§
Valtion_virkamiesL_27_§_1_mom_2_kohta
Valtion_virkamiesL_27_§_4_mom
Valtion_virkamiesL_53_§_2_mom