Lyhennelmä

Poliisilaitos oli 13.7.2009 irtisanonut A:n ylikonstaapelin virasta ja pidättänyt hänet virantoimituksesta irtisanomisajaksi. Käräjäoikeus oli 5.2.2009 tuominnut A:n törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 90 päiväsakon rangaistukseen. Lisäksi syyttäjänvirasto oli tehnyt 5.5.2009 syyttämättäjättämispäätöksen, jonka mukaan A oli sairauslomalla ollessaan ja samassa yhteydessä, jossa hän oli syyllistynyt rattijuopumukseen noutanut poliisilaitokselta virka-aseensa ja vienyt sen asuntoonsa. A pyysi suullista käsittelyä.

A ei ollut kiistänyt irtisanomisen perusteena olleita tekoja. A:n esittämät todistusteemat eivät liittyneet irtisanomisen perusteena olevien tekojen selvittämiseen, joten virkamieslautakunnan mukaan suullisen käsittelyn järjestäminen ei kirjallinen selvitys huomioiden ollut tarpeen. A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi 13.7.2009 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, johon A ei ollut saapunut. Yksinomaan se, että poliisipäällikkö oli ennen kuulemistilaisuutta kertonut, että oikeuskäytännössä vastaava menettely on johtanut esimiesasemassa olevan poliisimiehen irtisanomiseen, ei osoittanut, että päätös A:n virkasuhteen irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä olisi tosiasiallisesti ollut tehty jo etukäteen. Se ei myöskään ollut sellainen erityinen syy, joka selvän ennakkoasenteen vuoksi olisi vaarantanut poliisipäällikön puolueettomuuden A:n asian käsittelyssä ja siten tehnyt poliisipäälliköstä esteellistä osallistumaan A:n asian käsittelyyn.

Virkamieslautakunnan mukaan A:lle oli poliisipäällystöön kuuluvana ylikonstaapelina asetettava hänen tehtäviensä ja vastuunsa vuoksi tavanomaista korkeammat vaatimukset virkavelvollisuuksien noudattamisen suhteen. Edellä mainitut teot, vaikkakin ne olivat tapahtuneet vapaa-aikana, olivat tekoja, joihin syyllistyessään poliisi kiistatta laiminlyö käyttäytymisvelvollisuutensa siten, että poliisin arvo siitä kärsii. A:n moitteettomalla ja pitkällä virkauralla ei ollut asiassa merkitystä, kun otettiin huomioon nyt kysymyksessä olevien tekojen luonne ja vakavuus. A ei ollut esittänyt virkamieslautakunnalle sellaista selvitystä, jonka perusteella hänen psyykkisellä terveydentilallaan olisi ollut ilmeisen suuri vaikutus edellä mainittuihin tekoihin syyllistymiseen. Poliisilaitoksella oli tekojen perusteella ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde. Irtisanomisen perusteena olleet teot osoittivat A:n siinä määrin sopimattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta ollut voitu jatkaa.

Virkamieslautakunta hylkäsi A:n korvausvaatimuksen.

KHO 2012 T 2141: 
Ei muutosta lopputulokseen.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_25_§_2_mom
Valtion_virkamiesL_25_§_3_mom
Valtion_virkamiesL_40_§_2_mom_4_kohta
Valtion_virkamiesL_66_§_2_mom
HallintoL_31_§
PoliisiL_9c_§
Poliisiasetus_13_§_2_mom