Hyppää sisältöön
Media

Lyhennelmä

Vanginvartija X:n virkasuhde irtisanottiin 15.10.1999 tehdyllä päätöksellä. Samalla X pidätettiin irtisanomisajan virantoimituksesta. Hovioikeus oli 16.9.1999 antamallaan päätöksellä tuominnut X:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen parituksesta. Työnantajan mukaan rikostuomio osoitti A:n käyttäytyneen asemaansa nähden sopimattomalla tavalla ja vaarantaneen sen erityisen luottamuksen, jota hänen asemansa on edellyttänyt. X:n mukaan tuomittu rangaistus ei ylittänyt irtisanomiskynnystä, kun otettiin huomioon työnantajan aiempi menettely rikoksiin syyllistyneiden työntekijöiden suhteen. X katsoi työnantajan kohdelleen häntä epätasapuolisesti verrattuna muihin työntekijöihin, jotka olivat saaneet pitää virkansa rikostuomioista huolimatta. X:n mukaan olisi otettava huomioon, että teko oli tapahtunut virantoimituksen ulkopuolella, eikä siihen liittynyt virka-aseman väärinkäyttöä. Lisäksi irtisanomispäätös oli tehty virheellisessä järjestyksessä, koska päätöksen oli tehnyt vankilan johtaja omasta aloitteestaan. Työnantajan mukaan irtisanomispäätös perustui rikosnimikkeen ja siitä ilmenevän tahallisuuden lisäksi rikollisen toiminnan kestoon. Työnantajan näkemyksen mukaan irtisanomispäätös tehtiin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. X vaati irtisanomispäätöksen peruuttamista ja viran palauttamista.

Virkamieslautakunta totesi päätöksessään että eräillä virkamiesryhmillä, kuten vanginvartijoilla, on oikeus tarvittaessa puuttua kansalaisten perusoikeuksiin. Kyseessä olevien virkamiesten osalta käyttäytymisvelvoitteen on katsottu ulottuvan myös heidän vapaa-aikaansa. Silloin kun irtisanomisen perusteena on henkilölle tuomittu rangaistus, tulee käyttäytymisen moitittavuutta arvioitaessa kiinnittää huomiota rikosoikeudelliseen teonkuvaukseen ja itse tekoon. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä rikokseen liittyvään taloudellisen hyödyn tavoitteluun ja suunnitelmallisuuteen sekä teon jatkamiseen. Virkamieslautakunnan mukaan X:n on täytynyt ymmärtää käytöksensä olevan hänen asemassaan olevalle virkamiehelle sopimatonta. Lisäksi virkamieslautakunta katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt asiassa yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Irtisanomispäätös oli tehty esittelystä eikä se muutoinkaan ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Virkamieslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa X toisti asiassa aiemmin esittämänsä selvityksen ja perustelut. KHO katsoi, virkamieslautakunnan päätöksestä ilmeneviin perusteluihin ja lainkohtiin viitaten, ettei virkamieslautakunnan päätöksen muuttamiseen ollut aihetta.

KHO:2001:2446
Ei muutosta.

Valtion virkamieslaki 14 §
Valtion virkamieslaki 25 § 2 mom.