Hyppää sisältöön
Media

Yli-insinööri X oli irtisanottu 23.3.1998 virkamieslain 25 §:n 2 momentin nojalla ja samalla pidätetty virantoimituksesta lain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla välittömästi 7.4.1998 asti. Hänet oli myös määrätty pitämään vuosilomansa 8.4.-23.5.1998, ja 3.6.1998 hänet oli edelleen pidätetty välittömästi virantoimituksesta, koska irtisanomispäätös ei ollut irtisanomisajan kuluttua loppuun vielä saanut lainvoimaa. Irtisanomisen syynä oli muun muassa ollut X:n virkamiehelle sopimattomaksi osoittautunut käyttäytyminen sekä viraston sisällä että asiakkaita kohtaan esimerkiksi erilaisissa kokouksissa, koulutustilaisuuksissa ja vierailuilla. Hänellä oli ollut yleistä kyvyttömyyttä sopeutua yhteisiin pelisääntöihin, ja hän oli jatkuvasti laiminlyönyt ohjeiden noudattamisen. Hän oli toiminut käytännössä toisin kuin ohjauksessa ja työnjohtomääräyksissä oli edellytetty. X on muun muassa esittänyt, ettei häntä kuultu asiassa eikä hänelle myöskään ilmoitettu mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

X:lle oli 6.11.1997 kirjeellä ilmoitettu irtisanomisaikeista 1.2.1998 lukien ja samalla varattu tilaisuus tulla kuulluksi sekä ilmoitettu mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista. X oli ollut sairausvapaan 7.11.1997-28.2.1998 johdosta estynyt antamasta vastinetta, joten häneltä oli pyydetty sitä uudelleen 3.3.1998, jolloin hänet oli kutsuttu kuultavaksi 4.3.1998. Kuulemistilaisuudessa X oli ilmoittanut, ettei hän terveydentilansa vuoksi kyennyt antamaan selvitystä. Tämän johdosta X:lle oli 6.3.1998 ilmoitettu, että uusi kuulemistilaisuus järjestettäisiin 13.3.1998. Tuossa tilaisuudessa X oli puolestaan esittänyt, että tilaisuus järjestettiin liian nopeasti edellisen jälkeen. Niinpä hänelle oli vielä annettu mahdollisuus kirjallisen vastineen antamiseen 18.3.1998 mennessä, ja vastineessaan X oli jälleen ilmoittanut haluavansa tulla kuulluksi. Virkamieslautakunta on katsonut, ettei X:n terveydentila ollut esteenä hänen kuulemiselleen, ja kuuleminen oli muutenkin tapahtunut lainmukaisesti. Irtisanomisperusteiden arvioinnin osalta virkamieslautakunta on todennut, että X oli laiminlyönyt hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä jättänyt noudattamatta työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Hän ei ollut myöskään käyttäytynyt asemansa edellyttämällä tavalla, vaan oli ylittänyt toimivaltansa ja laiminlyönyt tehtävänsä siten, että viraston toiminnalle ja uskottavuudelle oli aiheutunut vahinkoa. Irtisanomiselle oli siten ollut erityisen painava syy. X oli myös voitu pidättää virantoimituksesta, koska hänen menettelynsä oli osoittanut hänet siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voitu jatkaa. Irtisanomista oli tullut jatkaa, koska päätös ei ollut vielä saanut lainvoimaa, kun irtisanomisaika oli loppunut. X:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin lakiin perustumattomana.

Oikaisuvaatimukset hylättiin sekä irtisanomisen että virantoimituksesta pidättämisen osalta.


KHO:2001:406
X on väittänyt, että asian käsittelyyn työnantajavirastossa osallistuneet virkamiehet olisivat olleet esteellisiä. Näin ei kuitenkaan korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut. Virkamieslautakunnan päätöksen lopputulosta ei siten ollut syytä muuttaa.


Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_25_§_2_mom
Valtion_virkamiesL_25_§_6_mom
Valtion_virkamiesL_40_§_1_mom
Valtion_virkamiesL_40_§_2_mom_4_kohta
Valtion_virkamiesL_53_§