Hallitus esittää muutoksia verolakeihin
Hallitus esitti eduskunnalle 28. syyskuuta muutoksia muun muassa tuloverotukseen, valmisteverotukseen, jäte- ja energiaverotukseen sekä autovero- ja ajoneuvoveroon talousarvioehdotuksen yhteydessä.
Tuloverotusta koskevia muutoksia
Asteikon tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi noin 1,2 prosentilla. Lisäksi asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä alaraja alennettaisiin nykyisestä 90 000 eurosta 72 300 euroon.
Tuloveroasteikko vuodelle 2016
Verotettava ansiotulo, euroa | Vero alarajan kohdalla, euroa | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
---|---|---|
16 700—25 000 | 8,00 | 6,50 |
25 000—40 800 | 547,50 | 17,50 |
40 800—72 300 | 3 312,50 | 21,50 |
72 300— | 10 085,00 | 31,75 |
Työtulovähennys
Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 025 eurosta 1 260 euroon. Vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin ja poistumaprosenttia korotettaisiin 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin
Kunnallisverotuksen perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 970 eurosta 3 020 euroon.
Lisätietoja: finanssisihteeri Filip Kjellberg p. 02955 30123, [email protected]
Pääomatulon ylempi verokanta
Pääomatulon ylempää verokantaa ehdotetaan korotettavaksi 33 prosentista 34 prosenttiin.
Asuntovelan korkovähennysoikeus
Asuntovelan korkovähennysoikeutta rajoitettaisiin asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä olisi 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.
Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio
Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.
Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos tappiota ei saisi vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistettaisiin vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka olisi vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennettäisiin edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Tappioiden perusteella ei myönnettäisi jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.
* Lisätty 2.10.2015
Muutos koskisi vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli ne olisivat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.
Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys
Luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille säädettäisiin oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Timo Annala puh. 02955 30318, [email protected]
Perintö- ja lahjaverolaki
Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovuttaisiin.
Lisätietoja: ylitarkastaja Henna Ritari 02955 30591, [email protected]
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuosille 2016-2019. Henkilöt, jotka tulevat ulkomailta ja joilla on erityisasiantuntemusta, voivat Suomesta saadun palkkatulonsa verotuksessa tietyin edellytyksin valita tavallisen tuloverotuksen asemesta palkkatulon lähdeverotuksen enintään 48 kuukauden ajaksi. Palkkatulon lähdevero on 35 prosenttia palkan kokonaismäärästä.
Lisätietoja: ylitarkastaja Minna Ojala puh. 0295530291, [email protected]
Tupakkavero
Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin 24 prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Korotukset toteutettaisiin kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2016 alusta, toinen heinäkuun 2016 alusta, kolmas vuoden 2017 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2017 alusta. Korotukset olisivat senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.
Korotuksen seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 19,2 prosenttia (9,6 prosenttia vuonna 2016) ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 20,6 prosenttia (10,3 prosenttia vuonna 2016).
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Pia Kivimies puh. 0295530183, [email protected]
Jätevero
Jäteveron tasoa ehdotetaan korotettavaksi 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Verotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. Lisäksi keräyspaperin siistauslietteen verottomuutta koskeva säännös kumottaisiin.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo puh. (02) 955 30 248, [email protected]
Energiaverotus
Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2016 alusta. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvoa nostettaisiin siten, että korotus merkitsisi keskimäärin 14 prosentin suuruista korotusta kokonaisverotasoihin.
Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö ehdotetaan siirrettäväksi korkeammin verotetusta sähköluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Lisäksi kaivostoiminta palautettaisiin energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. Kaivostoiminnan energiaveromuutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 alusta.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen puh. 0295530372, [email protected]
Autovero ja ajoneuvovero
Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa ehdotetaan alennettavaksi neljässä vaiheessa vuosina 2016-2019. Veronalennus painottuisi selvästi pienipäästöisiin autoihin, ja vero alenisi auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen huomioon ottaen keskipäästöisen auton vero noin puolittuisi vuoteen 2020 mennessä.
Autoverolakiin ehdotetaan tehtäväksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muutokset käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Verotuksessa sovellettaisiin vertailuveroa, jolla varmistettaisiin se, että tuontiautosta ei kanneta veroa enemmän kuin vastaavan Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä autoveroa. Jos käytettynä maahantuodusta ajoneuvosta on kannettu liikaa veroa ennen lain voimaantuloa, verotukseen voitaisiin hakea oikaisua. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuoden 2012 aikana verotettujen ajoneuvojen oikaisuaikaa ehdotetaan kuitenkin jatkettavaksi vuoden 2016 loppuun. Lisätietoja veronoikaisusta saa Tullista (www.tulli.fi.).
Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi kaikilta henkilö- ja pakettiautoilta 36,50 euroa vuodessa. Korotusta sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.1.2017 alkaen.
Kokonaisuutena autoveron ja ajoneuvoveron ehdotetut muutokset keventäisivät liikenteen verotusta vuodesta 2018 lähtien.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen puh. 02955 30719, [email protected]