Finanssineuvos, yksikön päällikkö Seppo Orjasniemi:
Kestävä julkinen talous takaa poliittisen liikkumavaran
Julkaisemme joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa esitämme julkisen talouden vahvistamista kestävyyden turvaamiseksi.
Julkisen talouden kestävyydellä tarkoitetaan yleisesti yhteiskunnan kykyä jatkaa valitulla tulo- ja menorakenteella tietyn ajanjakson ajan ilman, että julkisen talouden maksukyky vaarantuu. Julkisen talouden kestävyys muuttuu välittömäksi ongelmaksi, jos rahoituksen saaminen vaikeutuu, kun on tarve kattaa valtion budjetin alijäämää ja aiempien velkojen uudelleenrahoitusta.
Suomen kohdalla näin ei tällä hetkellä ole. Vaikka julkinen velkasuhde, eli velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, on kasvanut nopeasti, valtio kykenee ottamaan uutta velkaa suhteellisen matalalla, joskin viime aikoina kohonneella, korolla.
Matalien korkojen ajanjakso näyttäisi kuitenkin olevan päättymässä. Euroopassa on aivan viime aikoina saatu esimakua siitä, että ongelmat rahoituksen saatavuudessa voivat nopeasti johtaa tarpeeseen muuttaa valitun talouspolitiikan linjaa.
Kriisit, talouden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta
Julkisen talouden kestävyys pidemmällä aikavälillä on ongelma Suomessa. Arvion perustana ovat oletukset muun muassa väestörakenteen kehityksestä, julkisten palveluiden ja etuuksien käytöstä sekä työllisyyden kehityksestä. Näihin arvioihin sisältyy luonnollisesti paljon epävarmuutta, mutta ne kertovat siitä, että Suomi kärsii merkittävästä kestävyysongelmasta – tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa.
Talouspolitiikan muutostarpeet pitkällä aikavälillä ovat olleet tiedossa pitkään: jo 2000-luvun alussa ennakoitiin, että väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu kääntää julkisen talouden alijäämäiseksi ja velkasuhteen kasvuun 2020-luvulla. Toimia kestävyysvajeen poistamiseksi on tehty paljon, mutta taustalla olevaa väestön ikääntymiskehitystä ei voida muuttaa. Lisäksi Suomi on parinkymmenen vuoden takaisten laskelmien jälkeen kohdannut merkittävän talouden rakennemuutoksen, ja maailmantalous on kohdannut kaksi suurta taantumaa. Seurauksena on ollut Suomenkin velkasuhteen kohoaminen.
Kun aikaa kuluu, kaukaiset ongelmat tulevat käsin kosketeltaviksi
Julkisen talouden kestävyysongelma on siirtynyt pitkän aikavälin ongelmasta kuluvan vuosikymmenen ongelmaksi. Ikääntymiseen liittyvät menot kasvattavat alijäämää vuosittain, ja samalla kohonnut velkasuhde kuormittaa julkista taloutta velanhoitokustannusten kasvaessa. Velanhoitokustannusten kasvu puolestaan kiihdyttää velkaantumista ja vie mahdollisuuksia panostaa tärkeisiin kohteisiin. Suomen julkisen talouden kestävyysongelma ei vielä ohjaa politiikkavalintoja, mutta ilman pysyviä ja uskottavia ratkaisuja julkinen talous ajautuu yhä lähemmäs tilannetta, jossa vaihtoehdot ovat rajattuja ja talouspolitiikan liikkumavara supistuu merkittävästi. Liikkumavaran säilyttäminen on edellytys tulevien sukupolvien valinnanmahdollisuuksien turvaamiselle.
Yksi julkisen talouden keskeisistä tehtävistä palveluntarjonnan ohella on tukea kansalaisia sellaisilta talouteen liittyviltä riskeiltä, joita vastaan ei voida hankkia vakuutusta. Siksi julkisen talouden tulisi olla kestävällä pohjalla silloinkin, kun talouden suuret negatiiviset riskit realisoituvat.
Seppo Orjasniemi
Finanssineuvos, yksikön päällikkö
@OrjasniemiSeppo
Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.