Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Julkisilla hankinnoilla rakennetaan kestävämpää ja toimivampaa Suomea
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle siirtyy miljardien eurojen edestä julkisia hankintoja. Tämän summan äärelle on hyvä hetkeksi pysähtyä. Hyvinvointialueiden hankinnoilla on merkittävä vaikuttavuus. Hankintojen avulla voimme parantaa palvelujen laatua ja edistää sekä paikallisten että kansallisten strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Tapasimme huhtikuun lopulla ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden julkisista hankinnoista vastaavia henkilöitä. Tapaaminen oli tärkeä: sen avulla luotiin uusi ja tarpeellinen verkosto sekä hyvinvointialueiden väliselle että kansalliselle hankintayhteistyölle. Tällä hallituskaudella hankintoja on kehitetty kuntien ja valtion vahvassa yhteistyössä, jossa syntyi ensimmäinen kansallinen hankintastrategia. On tärkeää saada hyvinvointialueet yhteistyöhön mukaan heti alusta. Alueiden edustajien viesti oli yhdenmukainen: he toivoivat hyvien kokemusten jakamista ja vertaistukea tähän uuteen ja vastuulliseen urakkaan.
Julkisia hankintoja kehitetään strategisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistyössä
Julkisissa hankinnoissa käytetään merkittävää taloudellista valtaa. Uudistuvan hallinnon myötä hankintojen johtamista voidaan lähestyä puhtaalta pöydältä. Julkisten hankintojen johtaminen hyvinvointialueiden perustamisen kaltaisessa muutostilanteessa on vaativaa.
Hyvinvointialueet ja niiden väestön tarpeet ovat erilaisia. Erojen tunnistaminen on olennaista myös julkisten hankintojen johtamisessa. Yksilöllisyys on rikkaus: se mahdollistaa omalle väestöpohjalle sopivien palvelumallien luomisen. Iloksemme huomasimme, että hankinnoista vastaavat henkilöt korostivat halua löytää yhteisiä ratkaisuja ja synergiaetuja alueiden välillä. Yhdessä alueet ovat vahvempia.
Hyvinvointialueet ovat hankintatoimen rakentamisessa eri vaiheissa. Joillain alueilla työssä on päästy hyvään vauhtiin, toisaalla taas työtä ollaan vasta aloittelemassa. Mikä tärkeintä, työ on aloitettu ja sen pohjalle luodaan strategiset alueelliset tavoitteet, jotka nojaavat kansalliseen julkisten hankintojen strategiaamme.
Julkisten hankintojen strategiaa on toimeenpantu määrätietoisesti Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmassa jo lähes kaksi vuotta. Toimilla on pyritty muun muassa kustannusvaikuttavuuteen, päästöjen vähentämiseen, osatyökykyisten työllistämiseen ja työntekijöiden oikeuksien edistämiseen niin kotimaassa kuin alihankintaketjuissa. Myös tuloksia on jo nähtävissä.
Pyrimme siihen, että myös hyvinvointialueet ottavat strategian omakseen ja seuraamme tiiviisti, miten ne pääsevät mukaan yhteistyöhön. Toivon myös, että hyvinvointialueet seuraavat valtion ja monien kuntien esimerkkiä ostolaskudatan avaamisessa Tutkihankintoja-sivustolle. Parempi tietopohja luo edellytykset parempiin hankintoihin.
Julkisilla hankinnoilla vaikutetaan ympärillemme rakentuvaan yhteiskuntaan
Hankintataidot ovat tulevaisuustaitoja, joiden merkitys korostuu, kun pitää reagoida maailman muutoksiin. Julkisten hankintojen vuotuinen volyymi on kansallisesti merkittävä ja usein hankintayksikkötasollakin suuri. Osallistumalla julkisten hankintojen kehittämiseen ja tekemällä työtä hankintojen parissa voi todellakin vaikuttaa siihen, millainen yhteiskunta ympärillemme rakentuu. Se edellyttää riittävästi hankinta-ammattilaisia ja hankintojen merkityksen tunnistamista organisaatioiden johdon tasolla. Siinä myös korkeakouluilla ja muilla oppilaitoksilla on tärkeä rooli.
Julkisten hankintojen ympärille on Hankinta-Suomen myötä muodostunut yhteistyöhaluinen, edistyksellinen ja kaikille avoin yhteisö, johon toivotan hyvinvointialueet lämpimästi tervetulleeksi. Mukana olevia tahoja yhdistää halu luoda julkisten hankintojen avulla kestävämpi ja toimivampi Suomi meille kaikille. Se vie pitkälle.
Sirpa Paatero
kuntaministeri