Kolmasosa valtion nykyisestä henkilöstöstä eläkkeellä vuonna 2016
Tulevan viidentoista vuoden aikana valtion nykyhenkilöstöstä vanhuuseläkeiän saavuttaa runsas kolmannes ja vajaa kolmannes siirtyy muille eläkkeille, tai muualle kuin valtion palvelukseen. Valtiolla työskentelevien henkilöiden määrä on tällä hetkellä runsas 5 prosenttia työllisestä työvoimasta. Määrä on pienentynyt vuodesta 1988 liki puoleen. Henkilöstöstä 38 prosenttia on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Oheiset tiedot ilmenevät valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tänään julkaisemasta valtion henkilöstötilinpäätösraportista vuodelta 2001. Raportti ilmestyi nyt kuudennen kerran.
Vuonna 2001 valtion budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa työskenteli
120 500 henkilöä, mikä oli työllisestä työvoimasta 5,1, palkansaajista 5,9 ja julkisen sektorin henkilöstöstä 22 prosenttia. Vaikka valtion budjettitalouden henkilöstömäärä on muihin sektoreihin nähden jatkuvasti pienentynyt, vuodesta 1988 95 000 henkilöllä (- 44 %), niin ministeriöiden ja virastojen painoarvo ja tärkeys yhteiskunnan toimintojen turvaajana on pikemminkin lisääntynyt, kun mm. tuotannollisia toimintoja on siirretty budjettitalouden ulkopuolelle. Runsaat puolet valtion henkilöstöstä toimii yliopistokoulutuksessa (24 %) ja turvallisuustoiminnassa (30 %).
Palkkoja valtion henkilöstölle maksettiin vuonna 2001 3475 miljoonaa euroa. Kun palkkoihin lisätään sosiaaliturva- ja muut työvoimakustannukset, olivat kokonaistyövoimakustannukset 4 412 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat bruttomääräisiä, niistä ei ole vähennetty valtion maksullisen palvelutoiminnan tuloja. Palkkojen sivukuluprosentti oli 60 prosenttia.
Henkilöstöstä 14 prosenttia on valtion uusien palkkausjärjestelmien piirissä. Niiden mukaan palkka määräytyy pääasiassa työn vaativuuden, henkilökohtaisen tuloksen ja ammatin hallinnan perusteella. Tavoitteena on saada kuluvan vuoden aikana kaikki virastot uusien palkkausjärjestelmien piiriin. Keskimääräinen kokonaisansio ilman lomarahaa oli vuonna 2001 valtiolla keskimäärin 2 349 euroa kuukaudessa.
Henkilöstötilinpäätös sisältää mallin myös henkilöstön arvon kaavamaiseen laskentaan. Sen mukaan valtion henkilöstön arvo vuonna 2001 oli 45,7 miljardia euroa. Kun se lisätään epävirallisesti valtion tilinpäätöksen taseen loppusummaan, oli näin lasketusta yhteissummasta henkilöstön arvon osuus lähes puolet eli 49 prosenttia.
38 prosenttia henkilöstöstä korkeakoulututkinnon suorittaneita
Tehtävien vaativuuden johdosta valtion henkilöstö on hyvin koulutettua. Henkilöstöstä 38 prosenttia on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun vastaava prosenttiosuus muilla sektoreilla oli 14. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita valtiolla oli 30 prosenttia ja muulla työllisellä työvoimalla 7 prosenttia.
Henkilöstöstä oli miehiä 52 ja naisia 48 prosenttia. Johtotehtävissä valtion henkilöstä toimi vajaat 6, muissa esimiestehtävissä runsaat 6 ja asiantuntijatehtävissä 40 prosenttia. Naisia oli johdosta 31, muista esimiehistä 34 ja asiantuntijoista 45 prosenttia.
Valtiolla ollaan tyytyväisimpiä töiden sisältöön
Koska valtion tehtävistä pääosa saadaan aikaan henkilöstön työpanosten avulla on tärkeää, että henkilöstö on osaavaa, työhönsä tyytyväistä ja motivoitunutta sekä työkunto hyvä. Ainakin puolet virastoista seuraa vuosittain henkilöstönsä työtyytyväisyyden tilaa ja kehitystä. Vuoden 2001 henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutiedustelun mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli hieman yli keskimääräisen, tyydyttävän tason. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin töiden sisältöön.
Vaikka henkilöstön keski-ikä on melko korkea, sairauspoissaolot eivät ole silti lisääntyneet. Vuonna 2001 valtiolla oltiin sairaana keskimäärin 8,1 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Yksittäisen sairauspoissaolon kesto oli keskimäärin 4,8 työpäivää. Tapaturmapoissaolopäiviä oli henkilötyövuotta kohti 0,4.
Valtion virastojen välillä työpaikkaa vaihtoi 1,9 prosenttia valtion henkilöstöstä. Kunnalle siirtyi henkilöstöstä 0,9 ja yksityiselle sektorille 1,5 prosenttia. Kaikkein eniten kunnalle ja yksityiselle sektorille siirtyi erityisasiantuntijoita. 25-41 vuoden ikäryhmässä erityisasiantuntijoista 7 prosenttia vaihtoi työpaikkaa valtion ulkopuolelle. Tässä ikäryhmässä valtio menetti jonkin verran henkilöstöään yksityiselle sektorille.
Henkilöstöstä 77 prosenttia oli vuonna 2001 osallistunut henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutuksen investoinnit olivat 70 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia työvoimakustannuksista.
Henkilöstötilinpäätös strategisen johtamisen välineenä
Henkilöstötilinpäätösraportti on tarkoitettu mm. valtion päättäjille, työnantajille ja virastoille. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutiedustelusta virastot saavat vertailutietoja myös muista samantyyppisistä virastoista, joita ne voivat hyödyntää analysoidessaan oman henkilöstönsä tilaa ja etsiessään parantamiskohteita. Parantamiskohteille asetetaan tavoitetasot, joiden toteutumista tulevilla henkilöstötilinpäätöksillä seurataan.
Henkilöstötilinpäätöstä käytetään virastoissa strategisen henkilöstöjohtamisen välineenä. Tällä hetkellä henkilöstötilinpäätöksen tekee 75 prosenttia virastoista. Kuluvana ja ensi vuonna henkilöstötilinpäätös otetaan käyttöön lisäksi 11 prosentissa virastoja, jolloin kokonaispeittävyys nousee 86 prosenttiin.
Lisätiedusteluihin vastaa valtiovarainministeriön henkilöstöosastolla neuvottelevavirkamies Veli-Matti Lehtonen (puh. 09-160 34985 tai 040-736 9026).