Erityisasiantuntija Matti Matinen:
Maastapoistumisvero – mistä on kyse ja mistä ei?
Maastapoistumisvero on herättänyt ilahduttavasti yhteiskunnallista keskustelua, mutta näkemykset ovat perustuneet osin epätarkkoihin faktoihin. Epäselvyyttä on ollut esimerkiksi Ruotsin mallista ja verotuottoarviosta.
Julkaisimme 7. helmikuuta selvityksen luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta. Selvitys perustuu hallitusohjelmaan.
Kyseessä olisi henkilön varojen arvonnousun verotus ulkomaille muutettaessa. Mallilla pyrittäisiin estämään esimerkiksi se, että sijoitusvarallisuuden, kuten osakkeiden, myyntivoitto jäisi verottamatta maastamuuton vuoksi. Kyse ei siis ole verosta, joka perittäisiin aina maastamuuttajilta.
Selvityksen mukaan veromalli olisi Suomessa mahdollinen, mutta siinä määrin ongelmallinen, ettei lainsäädäntötoimiin ole aihetta nyt ryhtyä.
Ruotsin malli muistuttaa Suomen mallia
Vertailimme selvityksessä kuuttatoista maata. Jaoimme maat kolmeen ryhmään:
- Henkilöiden maastapoistumisvero on käytössä yhdeksässä maassa, muun muassa Norjassa, Tanskassa, Ranskassa ja Espanjassa.
- Neljässä maassa on laajennettu verovelvollisuus maasta muutettaessa: lähtömaa voi verottaa muuttajaa tietyn ajan maastamuuton jälkeen. Tällainen sääntö on esimerkiksi Ruotsissa.
- Kolmessa maassa ei ole maastapoistumisveroa eikä laajennettua verovelvollisuutta. Tämä on tilanne esimerkiksi Sveitsissä.
Suomi kuuluu nykyisin ryhmään 2. Henkilö on ulkomaille muutettuaan yleensä Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan.
Ruotsin sääntö muistuttaa Suomen sääntöä, mutta siellä aika on kymmenen vuotta. Ruotsissa ei siis ole henkilöiden maastapoistumisveroa, vaikka siitä on länsinaapurissa keskusteltu.
Sääntelystä monimutkaista, tuotot epävarmoja
Arvioimme selvityksessä, että henkilöiden maastapoistumisvero tuottaisi noin 0–50 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, emme todenneet selvityksessä, että jo yksittäistapauksissa verotuotto voisi nousta korkeammaksi.
Verotuotto riippuisi suuresti siitä, miten paljon muuttajat maksaisivat ulkomailla veroa varojen myyntivoitosta. Suomen linjana on välttää kaksinkertaista verotusta. Useassa tilanteessa ulkomaisen veron hyvittäminen voisi tehdä veromallin jopa kokonaan merkityksettömäksi.
Selvityksessä tuli esiin myös muita tekijöitä, jotka voisivat pienentää verotuottoa. Yksi niistä on se, että EU-oikeuden mukaan veron määrässä tulisi ottaa huomioon mahdollinen varojen arvon alentuminen. Nämä tekijät myös monimutkaistaisivat mahdollista veromallia koskevaa lainsäädäntöä.
Veromalli voisi heikentää Suomen kilpailukykyä ja kiinnostavuutta sijoituskohteena, koska se voisi vaikuttaa välillisesti esimerkiksi ihmisten liikkuvuuteen. Veromalli voisi siten haitata esimerkiksi ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja yritysten mahdollisuuksia laajentua ulkomaille.
Selvitys ei puolla luonnollisten henkilöiden maastapoistumisveron käyttöönottoa (tiedote 7.2.)
Selvitys luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Matti Matinen
erityisasiantuntija