Metsätiloja koskevat veropäätökset varmistuivat
Sinivihreä hallitus päätti maaliskuisen kehyspäätöksensä yhteydessä monista metsäsektorin kannalta keskeisistä hankkeista, joiden tarkoituksena on turvata metsäteollisuuden työpaikkoja ja kilpailukykyä edistämällä kotimaista puunsaantia. Esko Ahon vetämän Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän, Kansallisen metsäohjelman sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimenpide-esitykset yhdistettiin kehyspäätöksessä paketiksi, jossa huomioidaan yhtälailla sekä kotimaisen puun käytön lisätarpeet että metsien monimuotoisuuden turvaaminen.
Ahon työryhmän esitysten mukaisesti puunsaannin edistämiseen tarkoitettuihin perusväylien parannustöihin osoitetaan jo toukokuun lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa. Yhteensä neljän vuoden aikana suoraan tähän tarkoitukseen varataan uutta kohdennettua rahaa 105 miljoonaa euroa. Hallitus lisäksi kohdentaa kehyskaudella 60 miljoonaa nykyisistä perusväylänpidon määrärahoista puunsaannin edistämiseen. Kokonaisuudessaan puunsaantia edistetään siten 225 miljoonalla eurolla.
Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään kehyskaudella lähes 20 miljoonalla eurolla aiemmin päätettyjen noin 50 miljoonan euron lisäksi. Nämä lisäresurssit kohdennetaan metsäkeskusten valtionapuun ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen toimintaan. Myös METSOn rahoitukseen kohdennettiin kehyskaudelle merkittävät lisäpanostukset. Suurin osa näistä määrärahoista käytetään yksityisten metsänomistajien vapaaehtoisten aloitteiden pohjalta tapahtuvaan monimuotoisuuden suojeluun.
Puun saatavuutta ja metsäpoliittisia tavoitteita tuetaan ensiharvennushakkuiden verovapaudella ja metsävähennystä kehittämällä
Hallitus on huolestunut kotimaisen puukaupan hidastumisesta ja puun saatavuudesta teollisuuden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan puun tuotannon edellytyksiä parannetaan myös verotuksen keinoin. Metsäpoliittisesti ja puun saatavuuden kannalta suomalainen metsäomistus on liian pirstoutunutta, eikä metsien hoito ole kokonaisuutta tarkastellen riittävän aktiivista. Tilakoko ja metsän hoidon aktiivisuus liittyvät osittain toisiinsa, sillä pieni tilakoko aiheuttaa tehokkuustappioita niin puun korjuussa kuin metsän hoitotöissä. Hallitus pyrkii ratkomaan puun saatavuusongelmia sekä metsäpoliittisia ongelmia säätämällä ensiharvennushakkuiden myyntitulot verovapaiksi ja uudistamalla metsävähennystä.
Puun saatavuuden ja metsäpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi hallitus on jo aiemmin sopinut ensiharvennushakkuista saatavien tulojen määräaikaisesta verovapaudesta. EU:n valtiontukisäätelystä johtuen ensiharvennuspuun myyntitulon määräaikaisen verovapauden hyväksyttävyys on varmistettava komissiolta. Kun komissio antaa asiassa päätöksen, verovapaus saatetaan voimaan taannehtivasti huhtikuun 2008 alusta. Metsänomistaja voisi saada ensiharvennustoimenpiteeseen joko suoraa tukea tai ensiharvennuspuun myyntitulon verovapauden.
Tänään 23.4.2008 hallitus on sopinut myös metsävähennyksen muuttamisesta siten, että uusi korotettu vähennys koskisi vähennykseen oikeutetun henkilön omistamia kaikkia metsäkiinteistöjä koko Suomen alueella ja vuotuisen metsävähennyksen saisi tehdä 60 prosentin suuruisena puun myyntitulosta (nykyisin 40 %). Samalla metsävähennyksen kokonaismäärää korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta. Esitetyillä muutoksilla metsänomistajia kannustettaisiin sekä myymään puuta että lisäämään metsäomistustensa määrää. Tällä tavoin pyritään nostamaan metsätilojen kokoa ja keskittämään omistusta sellaisille omistajille, jotka harjoittavat aktiivista metsätaloutta. Veromuutos voitaisiin ottaa käyttöön takautuvasti niin, että uusimuotoisen vähennyksen saisi tehdä jo vuoden 2008 verotuksessa.
Lisäksi hallitus sopi, että MMM ja YM asettavat työryhmän selvittämään, miten Metsähallituksen muun kuin metsätalousliiketoiminnan tuottoja voitaisiin käyttää luonnonsuojelutoimintaan.
Metsätilat jäävät sukupolvenvaihdosten verohuojennusten ulkopuolelle
Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten veromuutoksia valmisteltaessa tehtiin kattava työ, jonka myötä selvitettiin useita erilaisia metsätiloja koskevia sukupolvenvaihdosten verotuksen huojennusmalleja sekä niiden kokonaisvaikutuksia. Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennuksen tavoitteena on se, ettei verotuksella aiheutettaisi esteitä yritys- tai muun elinkeinotoiminnan jatkumiselle ja siihen liittyvien työpaikkojen säilymiselle. Tehtyjen selvitysten perusteella osoittautui, ettei tällaisia elinkeinopoliittisia tavoitteita pystytä yhdistämään laajalle metsäomistajajoukolle annettavaan huojennukseen. Ongelmaksi olisi muodostunut metsänomistajien keskenään epätasa-arvoinen kohtelu.
Metsäomaisuus on varsin huomattavalle osalle metsänomistajista luonteeltaan sijoitusluontoista varallisuutta. Sellaisia metsätaloustöihin itse osallistuvia metsänomistajia, joille metsätalous muodostaa pääasiallisen toimeentulon tai muuta ansiotoimintaa olennaisesti täydentävän toimeentulon lähteen, on varsin vähän. Sijoitusluonteisen metsäomaisuuden perintö- ja lahjaverotuksen huojentaminen puolestaan asettaisi esimerkiksi perintönä tai lahjana siirtyvän muun tyyppisen omaisuuden hyvin epätasa-arvoiseen asemaan. Näistä syistä hallitus päätyi erilaisten mallien käsittelyn jälkeen yksimielisesti siihen, ettei sukupolvenvaihdosten verohuojennusta tulla laajentamaan metsätiloihin.
Lisätiedot:
erityisavustaja Sirkku Linna GSM. 0400-515346
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen haastattelupyynnöt:
erityisavustaja Sirkku Linna GSM. 0400-515346
erityisavustaja Juho Romakkaniemi GSM. 0400-505269