Määräaikainen virkasuhde                                                               Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Hallintoriita

Korvausvaatimus                                                                            Päätös 15/0295/3

Tutkimatta jättäminen   

Organisaatiouudistus                                                                         A: 13.4.2015

 

 

A oli työskennellyt yliopiston tiedotusyksikössä osa-aikaisissa virkasuhteissa 1.6.2006–31.12.2009. A oli virkamieslautakunnalle toimittamassaan hakemuksessa vaatinut korvausta toistuvien, perusteetta määräajaksi tehtyjen nimitysten johdosta. Virkamieslautakunta oli jättänyt korvausvaatimuksen myöhästyneenä tutkimatta, sillä se katsoi A:n virkasuhteen päättyneen jo 31.12.2009. Korkein hallinto-oikeus oli katsonut, että virkamieslain 56 §:n 2 momenttia oli tulkittava niin, että kuuden kuukauden määräaika laskettiin siitä, kun A:n määräaikainen työsuhde päättyi, jolloin virkamieslautakunnan ei olisi pitänyt jättää A:n korvausvaatimusta myöhästyneenä tutkimatta.

A oli ollut määräaikaisessa virkasuhteessa yliopistoon ensin 1.6.–1.10.2006, jolloin määräaikaisuuden perusteena oli ollut sijaisuus. Hallinto-oikeus katsoi, että yliopistolla oli tämän virkasuhteen osalta ollut virkamieslain mukainen peruste määräajaksi nimittämiselle. 1.9.–31.12.2006 tehdyn nimityksen määräaikaisuuden perusteena oli ollut työn luonne. Koska kyseisen virkasuhteen määräaikaisuus oli johtunut tilapäisestä lisätyövoiman tarpeesta ja yliopiston vakinaisten virkamiesten virkavapauksista, määräaikaisen virkasuhteen käyttämiselle oli ollut valtion virkamieslain mukaiset työn luonteeseen ja sijaisuuteen liittyvät perusteet. Ajoiksi 2.10.2006–30.6.2007, 1.7.2007–30.6.2008, 1.7.2008–30.6.2009 ja 1.7.–31.12.2009 tehtyjen nimitysten määräaikaisuuden perusteena oli ollut avoinna olevan viran hoito. Määräaikaisuutta oli perusteltu sillä, että toimistotehtäviä ei voitu täyttää vakinaisesti organisaatiojärjestelyjen ja valtion tuottavuusohjelman takia. Avoinna olevien virkojen tehtävien hoidon järjestäminen määräaikaisilla virkasuhteilla oli jatkunut niin kauan, ettei järjestely ollut ollut valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vain väliaikainen. Yliopisto ei myöskään esittänyt tehtävien uudelleenjärjestelyjen aikatauluista ja vaikutuksista sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut A:n tekemän työn olleen nimityksiä tehtäessä tehtäväjärjestelyjen vuoksi ajallisesti tai määrällisesti rajattavissa niin, että hänet olisi voitu nimittää työn tilapäisen luonteen perusteella määräajaksi. Yliopistolla ei ollut perustetta nimittää A:ta määräajaksi näihin virkasuhteisiin.

                                                                                             

Hallinto-oikeus hyväksyi hakemuksen perusteeltaan. Hakemuksen enemmälti hyläten hallinto-oikeus määräsi yliopiston maksamaan A:lle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§