Hämeenlinnan hallinto-oikeus 5.11.2015 15/0869/3 

Hallintoriita
Korvausvaatimus 
Oikeudenkäyntikulut
Palvelussitoumus
Palkka
Suullinen käsittely
Takaisinperintä
Taloudellinen vahinko
Puolustusvoimat
Rajavartiolaitos
Virkavapaa

Merivoimien esikunta vaati, että erikoisupseerin virassa palvellut insinöörikapteeniluutnantti A velvoitetaan maksamaan valtiolle korvauksena palvelussitoumuksensa rikkomisesta hänelle opiskeluajalta maksettujen palkkojen määrä 25 277,75 euroa sovittuine viiden prosentin viivästyskorkoineen 28.8.2014 lukien ja korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. A oli 2.11.2004 sitoutunut palkallisen opintovapaan vastineeksi palvelemaan Merivoimissa vähintään kuuden vuoden ajan ammattikorkeakouluopintojensa päättymisen jälkeen, edellyttäen, että hän tällöin saa vähintään sitoumushetken mukaiset palkkaetunsa. A oli palvelussitoumuksessa sitoutunut korvaamaan hänelle opintovapaan ajalta maksetun palkan, jos hän sitoumusaikanaan irtisanoutuu itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden takia. A oli valmistunut 19.12.2008 niistä opinnoista, joihin sitoumus liittyi ja irtisanoutunut erikoisupseerin virastaan 4.10.2013. A oli saanut 2004 enemmän palkkaa kuin vuosina 2005-2007. A oli katsonut palvelussitoumuksensa menettäneen merkityksensä, koska hänen kokonaisansionsa eivät olleet pysyneet sitoumusaikana vähintään yhtä suurina kuin sitoumusta laadittaessa. Merivoimien käsityksen mukaan tilapäiset muutokset A:n palkkauksen vaativuusluokissa eivät olleet mitätöineet palvelussitoumusta. Sitoumuksen tekovuonna A:n kokonaisansiot olivat olleet 32 433,41 euroa. Opintojen päättymisvuonna A:n vuosiansiot olivat olleet 38 861,40 euroa ja nousseet sen jälkeen vuosittain niin, että hänen vuosiansionsa olivat vuonna 2013 olleet 50 594,51 euroa.

Virasto voi tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. Sopia ei saa kuitenkaan asiasta, josta valtion virkaehtosopimuslain mukaan ei saa sopia. Sopia ei saa muun muassa virkamiehen velvollisuuksista. Sopimuksella ei myöskään saa sopia virkaehtosopimuksessa sovittuja palvelussuhteen ehtoja huonommista ehdoista. Hallinto-oikeuden mukaan kyseessä oleva virkavapausajan palkkausta ja siihen liittyvää palvelussitoumusta koskeva järjestely koski virkamiehen palvelussuhteen ehtoja. Sitä oli sen vuoksi pidettävä virkamieslain tarkoittamana sopimuksena palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. Tällaisessa sopimuksessa ei voitu sopia asiasta, josta virkaehtosopimuslain mukaan ei saa sopia. Näin ollen sopimuksessa ei voitu esimerkiksi sopia virkamiehen velvollisuuksista. Lisäksi palvelussitoumusta ja siihen liittyvää korvausvelvollisuutta oli perustuslakivaliokunnan kannanottojen perusteella pidettävä perus-oikeuksien rajoituksena, joka kohdistui henkilökohtaiseen vapauteen ja oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. 

Hallinto-oikeus totesi, ettei A:n allekirjoittamalla palvelussitoumuksella oltu voitu sitovasti määrätä velvollisuudesta työskennellä Merivoimien palveluksessa eikä myöskään tällaisen velvollisuuden noudattamatta jättämiseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta. A ei siten hallinto-oikeuden mukaan ollut velvollinen korvaamaan Merivoimille palkallisen virkavapaansa ajalta maksettuja palkkaetuja.

Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen. Hallinto-oikeus hylkäsi Merivoimien esikunnan pyynnön suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hallinto-oikeus velvoitti Puolustusvoimat suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 4175,70 euroa ja määrälle vuotuista viivästyskorkoa.

KHO 1.6.2018 T 2611: Korkein hallinto-oikeus piti tulkinnanvaraisena, voitiinko kyseessä olevaa palvelussitoumusta ja työnantajan siihen liittyvää päätöstä myöntää A:lle palkallista virkavapautta hänen opiskeluajalleen pitää sopimisena palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. Korkein hallinto-oikeus katsoi joka tapauksessa, että järjestelyyn ei sisältynyt kiellettyä sopimista virkamiehen virkavelvollisuuksista. Sitoumusta ei voitu siten pitää lainvastaisena. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tällaisessa lailla sääntelemättömässä tilanteessa palvelussuhteen laillisuuden arviointi voitiin perustaa samanlaisille näkökohdille kuin harkittaessa sääntelyn hyväksyttävyyttä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta.

Hallinto-oikeuden päätös kumottiin pääasiaa koskevalta osin sekä siltä osin kuin Merivoimien esi-kunta oli velvoitettu korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa. Viivytyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus otti asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta välittömästi tutkittavakseen Merivoimien esikunnan hallintoriita-asiassa tekemän hakemuksen ja A:n vastaselityksessään hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämät perusteet hakemuksen hylkäämiselle. A velvoitettiin suorittamaan valtiolle korvauksena palvelussitoumuksen rikkomisesta kohtuulliseksi katsotut 5 000 euroa. Korvauksen määrän kohtuullistamisessa otettiin huomioon, että kuuden vuoden pituinen sitoumusaika oli opintojen vaatimaan aikaan suhteutettuna pitkä. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin.

Äänestystulos 3-2 perusteluista.

Äänestyslausunnossa eri mieltä olleet hallinto-oikeuden jäsenet totesivat olevansa samaa mieltä kuin enemmistö ratkaisun lopputuloksesta. Palvelussitoumuksen oikeudellisesta perustasta he totesivat kuitenkin enemmistön esittämästä poikkeavasti. Eri mieltä olevat jäsenet katsoivat, toisin kuin muut hallinto-oikeuden jäsenet, että A:n antamaa palvelussitoumusta ei voitu pitää oikeudellisesti merkityksettömänä yksin sillä perusteella, että tällaisesta palvelussitoumuksesta ei ollut säädetty lailla. 

Palvelussitoumuksen yhteensopivuus perustuslain kanssa voitiin hänen mukaan perustaa samankaltaisille näkökohdille kuin harkittaessa perusoikeusrajoituksia sisältävän sääntelyn hyväksyttävyyttä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta. Kyseessä olevan palvelussitoumuksen hyväksyttävänä perusteena oikeusjärjestyksen kannalta oli ollut se, että palvelussitoumus oli annettu vastineena sille, että virkamies voi useamman lukuvuoden ajan palkallisella virkavapaalla ollen opiskella ja hankkia lisäpätevyyttä. Selvänä voitiin pitää lisäksi sitä, että A palvelussitoumuksensa antaessaan oli ymmärtänyt sitoutuneensa siihen, että hän joko jatkaa työnantajansa palveluksessa määräajan tai maksaa palkallisen virkavapautensa aikana saamansa palkan takaisin.

Valtion virkamieslaki 44 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 44 § 2 momentti
Valtion virkaehtosopimuslaki 2 § 2 ja 3 momentti
Suomen perustuslaki 7 § 1 momentti
Suomen perustuslaki 18 § 1 momentti
Suomen perustuslaki 80 § 1 momentti