Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 27.4.2022 Nimittämispäätös nro H729/2022 (diaarinumero 20023/03.04.04.04.03/2021)

 

Asia     
Nimityspäätöstä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisiammattikorkeakoulu oli 17.12.2020 tekemällään päätöksellä nimittänyt ylikonstaapelin virkaan B:n 1.1.2021 lukien. Päätöksen perusteluissa oli todettu muun ohessa, että B oli erottunut hakemusten ja tiedossa olevien seikkojen perusteella edukseen erityisesti vaativan huumausainerikostutkinnan ja laaja-alaisen työkokemuksen vuoksi. Haastattelijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan B:llä vaikutti kokonaisuutena olevan myös parhaat henkilökohtaiset valmiudet haettavana olevan viran tehtävien tunnolliseen hoitamiseen.

Nimittämättä jäänyt A vaati päätöksen kumoamista sekä hänen nimittämistä virkaan. Toissijaisesti A vaati asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. A:n mukaan muun muassa päätöksessä ei ollut mainittu Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisia virkaan nimittämisen yleisiä perusteita, eikä päätös täyttänyt hallintolain 43–45 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Lisäksi A oli ollut ansioituneempi virkaan kuin siihen valittu B, eikä A:ta ollut kohdeltu nimitysharkinnassa objektiivisesti.

Hallinto-oikeus totesi aluksi päätöksen hallintolain mukaisuudesta, että Poliisiammattikorkeakoulun päätöksessä oli mainittu ne seikat, joiden perusteella B oli valittu ylikonstaapelin virkaan. Päätöksestä ei ilmennyt tarkemmin yksilöityjä perusteita sille, miksi B oli ilmoitetuilla valintaperusteilla katsottu muita hakijoita ansioituneemmaksi virkaan. Pisteyttäminen oli hakijoiden keskinäisen vertailun apu-keino, jonka käyttäminen ja perusteet olivat työnantajan harkinnassa. Pisteytysperusteet oli ilmoitettu nimitysmuistiossa. Poliisiammattikorkeakoulu oli lausunnossaan esittänyt tarkemman selvityksen niistä seikoista, joiden perusteella B:n ja A:n välinen ansiovertailu oli tehty. Hallinto-oikeus oli varannut A:lle tilaisuuden antaa selityksensä Poliisiammattikorkeakoulun lausunnosta. A:lla oli lisäksi ollut tiedossaan viranhakuilmoituksessa olleet tiedot vertailuperusteista ja virkanimityksessä painotettavista seikoista, joten hänellä oli hallinto-oikeuden mukaan katsottava olleen riittävästi tietoja B:n valinnan perusteista voidakseen valituksessaan ja selityksessään esittää perustellun näkemyksensä nimitysharkinnan lainmukaisuudesta. Päätöstä ei ollut syytä kumota perustelujen puutteellisuutta koskevilla perusteilla. Poliisiammattikorkeakoulun päätös täytti hallinto-oikeuden mukaan hallintolaissa säädetyt edellytykset.

Ansiovertailusta hallinto-oikeus puolestaan totesi, että sekä A että B täyttivät molemmat ylikonstaapelin viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Hallinto-oikeuden mukaan B:n valinta ylikonstaapelin virkaan oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa oli otettu huomioon hakijoiden koulutus ja työkokemus. Viran pääasiallinen opetusala huomioon ottaen viran menestyksellisen hoitamisen kannalta keskeistä oli kokemus esitutkintatehtävistä ja erityisesti vaativasta huumausainerikostutkinnasta sekä kenttätoiminnasta. Hakijoiden ansioita arvioitaessa oli painotettu viran pääasiallisen opetusalan lisäksi viran laaja-alaisen tehtäväalueen edellyttämiä ominaisuuksia ja valmiuksia. Tähän nähden Poliisiammattikorkeakoulu oli voinut painottaa nimitysharkinnassa enemmän B:n erityisesti vaativasta huumausainerikostutkinnasta ja kenttätoiminnasta hankkimaa laajaa ja ajantasaisempaa kokemusta kuin A:n monipuolista koulutusta ja hallinnollista työkokemusta, jota viran tehtävissä ei kuitenkaan edellytetty. Poliisiammattikorkeakoulu oli voinut kokonaisarvioinnin perusteella pitää B:tä hänen viran tehtäväalaan täsmällisemmin soveltuvan työkokemuksensa ja henkilökohtaisten valmiuksiensa vuoksi A:ta ansioituneempana virkaan.

Asiassa ei myöskään ilmennyt aihetta epäillä, ettei hakijoiden ansioita olisi arvioitu nimitysharkinnan yhteydessä tasapuolisesti ja puolueettomasti. Poliisiammattikorkeakoulu ei ollut menetellyt Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisten yleisten nimitysperusteiden tai hallintolain 6 §:n sisältämien hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden vastaisesti nimittäessään virkaan B:n. Poliisiammattikorkeakoulun päätös ei ollut muutoinkaan lainvastainen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti ja 59 § 
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti
Hallintolaki 6 §, 43 §, 44 § ja 45 § 1 momentti
Asetus poliisin hallinnosta 16 § 1 momentti 17 kohta ja 16 a §
Asetus valtioneuvoston Poliisiammattikorkeakoulusta 22 §