Hyppää sisältöön
Media

Korkein hallinto-oikeus 2020:87 /Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3.10.2018 nro 18/0601/3

Asia: Siirto vaativuusluokaltaan ja palkkaukseltaan alempaan tehtävään

Asiasanat: 
Puolustusvoimat
Siirtymisvelvollisuus
Valituskelpoisuus
Viran siirtäminen
Virkajärjestely

A oli puolustusvoimien rykmentin esikunnan päätöksellä määrätty palvelun asianmukaista järjestämistä varten siirtymään siviilivirassaan toiseen vaativuusluokaltaan ja palkkaukseltaan alempaan tehtävään. Siirron myötä A:n palveluspaikka ei muuttunut. A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka jätti valituksen tutkimatta katsoen päätöksen kuuluvan puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 3 momentin valituskiellon piiriin. Koska valituskieltoa ei perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 51/2006 vp) oltu katsottu perustuslain kannalta ongelmalliseksi, ei hallinto-oikeus katsonut tässä tapauksessa valituskiellon olleen Suomen perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

A valitti asiasta Korkein hallinto-oikeuteen, joka myönsi asiassa valitusluvan ja tutki asian. 
Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomio-istuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten. Saman pykälän 3 momentin mukaan virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka ei aiheuta palveluspaikkakunnan muuttumista, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 3 momentin valituskiellon soveltaminen johtaisi tässä tilanteessa siihen, ettei A:lla olisi käytettävissään oikeussuojakeinoa, vaikka alempaan tehtävään siirtämistä koskeva päätös vaikuttaa heikentävästi hänen etuihinsa ja oikeuksiinsa. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, ettei asiaa koskevasta perustuslakivaliokunnan tätä koskevasta lausunnosta (PeVL 51/2006 vp) ollut saatavissa yksiselitteistä vastausta siihen, miten valituskiellon soveltamisalaa oli perustuslain 21 §:n valossa tulkittava. Perustuslakivaliokunnan uudemmassa lausuntokäytännössä asiaa koskien valituskiellon ei ole katsottu voivan kohdistua päätökseen, joka merkitsee siirtoa alemman tasoiseen virkaan tai tehtävään. Tulkinnallisesti epäselvässä tilanteessa valituskieltosäännöksen alaa oli tulkittava perusoikeusmyönteisesti eli suppeasti. Näin ollen A:n valitus olisi tullut tutkia. 

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet:
Suomen perustuslaki 21 § 1 ja 2 momentti 
Laki puolustusvoimista 41 § 1 ja 3 momentti