Hyppää sisältöön
Media

Korvausvaatimus                                                                               Helsingin hallinto-oikeus

Määräaikainen virkasuhde

Määräaikaisuuden peruste                                                               Päätös 16/0655/2

 

                                                                                                             A: 2.9.2016

A oli nimitetty yhteensä kuuteen määräaikaiseen vahtimestarin tai huoltomiehen virkasuhteeseen ajalla 15.6.2011–31.12.2013. A vaati työnantajalta 24 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta määräaikaisten virkasuhteiden perusteettomasta käyttämisestä sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Määräaikaisuuksien perusteena oli ollut kahden ensimmäisen jakson osalta vuonna 2011 työllistäminen ja sen jälkeen kahden kuukauden ajan kausi- ja ruuhkatyö. Kahden seuraavan jakson osalta perusteena oli ollut avoimen viran hoito enintään kunnes virka täytetään ja vuonna 2013 viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy. Työnantaja oli ottanut uuden työntekijän työllistämistuella 1.4.2014 alkaen tekemään A:n hoitamia tehtäviä.

Hallinto-oikeus totesi, että henkilön työllistäminen työvoimahallinnon työllistämistuella on virkamieslain mukainen peruste määräaikaisuudelle. Nimittämiskirjan mukaan kahden kuukauden jakson perusteena vuoden 2012 alussa oli ollut kausi- ja ruuhkatyö, mikä poikkesi työnantajan lausunnossa todetusta perusteesta. Lausunnossa määräaikaisuutta oli perusteltu muun muassa pitkään sairauslomalla olleen virkamiehen sijaistamisella ja A:n työllisyyden turvaamisella. Hallinto-oikeus katsoi nimittämiskirjan puutteellisuudesta huolimatta, ettei kyseessä ollut virkamiehen irtisanomissuojan kiertäminen ja että määräaikaiselle nimittämiselle oli ollut lainmukainen peruste.

Seuraavaa määräaikaisuutta oli perusteltu avoimen viran hoidolla. A otettiin eläkkeelle jääneen virkamiehen tilalle hoitamaan tehtävää väliaikaisesti ja virka oli tarkoitus laittaa avoimeen hakuun. Organisaatiouudistukseen liittyen virastoon tuli kuitenkin virkojen täyttökielto. Hallinto oikeus totesi, ettei ministeriön asettamalla virkojen täyttörajoituksella ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa A:n määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta. Hallinto-oikeus katsoi, että viran hoitaminen väliaikaisesti viran ollessa avoinna edellyttää kuitenkin määräaikaista virkasuhdetta, joten määräaikaisuudelle oli ollut virkamieslain mukainen peruste.

Viimeisimmän määräaikaisen virkasuhteen perusteena oli viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy. Hallinto-oikeus katsoi huomioon ottaen kesken olleen hallinnon tukipalveluja koskeneen organisaatiouudistuksen, että virastolla oli ollut laissa tarkoitettu syy määräaikaiselle virkasuhteelle. Hallinto-oikeus katsoi, että huomioon ottaen nimittämishetkellä tiedossa olleet tehtävien uudistushankkeet merkitystä ei voitu antaa sille, että A:n tehtäviä hoitamaan nimitettiin uusi henkilö työllisyysmäärärahalla. Määräaikaisia virkasuhteita ei ollut käytetty lainvastaisessa tarkoituksessa eikä A:lla siten ollut oikeutta hakemaansa korvaukseen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

KHO 30.5.2018 T 2598: Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

 

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti