Helsingin hallinto-oikeus 23.9.2016 16/0723/2
Irtisanominen kollektiiviperusteella
Määräaikainen virkasuhde
Oikeudenkäynnin viivästyminen
Oikeudenkäyntikulut
Taloudelliset syyt
Toiminnan uudelleenjärjestely
Päätöksen perusteleminen
Uudelleen kouluttaminen
Uudelleensijoittaminen
Virasto oli irtisanonut A:n sihteerin virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Irtisanomispäätöksen mukaan viraston mahdollisuudet tarjota tehtäviä suoritettaviksi olivat olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähentyneet, eikä virastolla ollut sillä hetkellä tehtäviä, joihin A olisi voitu kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa.
Hallinto-oikeus katsoi, että virkamiehen on saatava riittävästi tietoa irtisanomisen perusteena olevista taloudellisista seikoista sekä niistä tosiseikoista, jotka ovat johtaneet hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi. Työnantajan A:lle antamista asiakirjoista ei ilmennyt, miten viraston tehtävät oli järjestelty uudelleen ja millä perusteilla samoja tehtäviä hoitaneista virkamiehistä A oli valittu irtisanottavaksi. Hallinto-oikeus totesi, etteivät irtisanomispäätöksen perustelut täyttäneet kaikilta osin hallintolaissa asetettuja vaatimuksia. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei irtisanomispäätöstä ole kumottava pelkästään tällä perusteella, koska A oli saanut riittävästi tietoa niistä perusteista, jotka ovat johtaneet hänen irtisanomiseensa.
Työn tarjoamisedellytysten vähenemisen osalta hallinto-oikeus arvioi, että viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehille tehtäviä suoritettaviksi olivat olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähentyneet. Viraston perustoiminnan toimintamäärärahoihin oli voitu arvioida muodostuvan vaje, jonka kattamiseksi henkilöstömenojen supistaminen oli tarpeen. Virasto ei kuitenkaan ollut tuonut esiin niitä seikkoja, jotka se on ottanut huomioon tehtävien järjestämiseen liittyvässä kokonaisarviossa. Näin ollen A:n tehtävien ei voitu katsoa vähentyneen virkamieslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Hallinto-oikeus katsoi, että viraston määräaikaisia virkasuhteita koskeva hakumenettely ja nimityspäätösten perustaminen hakijoiden väliseen ansiovertailuun oli ollut uudelleensijoittamisvelvoitteen vastainen. Virastossa oli ollut haettavana välittömästi ennen A:n irtisanomista ja sen jälkeen yhteensä 16 määräaikaista virkasuhdetta, joiden osalta viraston olisi tullut selvittää A:n uudelleensijoittamis- ja koulutusmahdollisuudet ennen tehtävien laittamista sisäiseen hakuun. Kahteen tehtävistä oli nimitetty henkilöt, jotka eivät kuuluneet työnantajan uudelleensijoittamisvelvollisuuden piiriin. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että viraston päätös A:n virkasuhteen irtisanomisesta oli valtion virkamieslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 4 momentin vastainen.
Hallinto-oikeus kumosi viraston päätöksen. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
KHO 16.4.2019 T 1562: Virasto valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus katsoi samoin kuin hallinto-oikeus, että virasto ei ollut esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että A:ta ei oltu voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa sovellusneuvojan tehtävään. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ollut perustetta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu annettiin noin neljä vuotta irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Kun otettiin huomioon asia laatu ja merkitys A:lle sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänelle aiheutunut haitta, asian käsittelyn oli katsottava viivästyneen sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa sillä seurauksella, että kokonaiskäsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä. Valtiokonttori määrättiin maksamaan valtion varoista A:lle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä yhteensä 3 000 euroa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.
Valtion virkamieslaki 27 § 1 momentti 2 kohta
Valtion virkamieslaki 27 § 2 momentti
Valtion virkamieslaki 27 § 4 momentti
Hallintolaki 44 § 1 momentti 3 kohta
Hallintolaki 45 § 1 momentti
Hallintolaki 45 § 2 momentti
Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 6 § 1 momentti 4 kohta
