Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Korvausvaatimus                                                                               Helsingin hallinto-oikeus

Määräaikainen virkasuhde

Määräaikaisuuden peruste                                                               Päätös 17/0051/2

Hallintoriita

Työn luonteesta johtuva peruste                                                      A: 24.1.2017

 

A oli nimitetty neljään kouluttajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2010 – 31.12.2014. Ensimmäiselle määräaikaisuudelle 1.10.2010 – 31.12.2011 ei nimittämiskirjassa ollut ilmoitettu perustetta. Vuoden 2012 määräaikaisen virkasuhteen perusteeksi oli nimittämiskirjassa ilmoitettu työn luonne sekä organisaatiomuutokset ja tehtävien mahdollinen muuttuminen. Vuosien 2013 ja 2014 määräaikaisuuksien perusteeksi oli nimittämiskirjassa ilmoitettu työn luonne. A vaati työnantajaa suorittamaan 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

 

Työnantaja oli hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä perustellut ensimmäistä määräaikaista virkasuhdetta tulossopimuksessa sovitulla johtamiskoulutuksen kehittämisellä ja käynnistämisellä. Hallinto-oikeus totesi, ettei kyseisessä tulossopimuksessa vuodelle 2011 ollut sovittu johtamiskoulutuksen valmistelusta tai sen käynnistämisestä, vaan vuonna 2010 alkaneen johtamiskoulutuksen jatkamisesta. Selvityksistä ei ilmennyt, että johtamiskoulutus olisi A:n nimitystä tehtäessä tarkoitettu määräaikaiseksi ja että A:n hoitamassa tehtävässä olisi siten ollut kyse projektiluontoisesta tehtävästä. Se, että johtamiskoulutuksen jatkumisesta oli sovittu vuosittain erikseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin, kun johtamisopinnot syksyllä aloittaneiden ryhmien tarkoituksena oli saattaa opintonsa loppuun vasta seuraavan kalenterivuoden aikana. A:n nimittämiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen ei siis ollut työn luonteesta johtuvaa perustetta.

 

Työnantajan selvityksen mukaan seuraavien kolmen määräaikaisen virkasuhteen aikana A:n pääasiallisena tehtävänä oli ollut johtamiskoulutuksen koordinointi ja kurssihallintotehtävät. A:n hoitamien tehtävien jatkumisesta oli sovittu vuosittain erikseen tulossopimuksessa, koska hänen johtamiskoulutuksen kohderyhmä oli ollut pieni. Kyseinen johtamiskoulutus oli vuodesta 2015 alkaen ulkoistettu toisen koulutusorganisaation hoidettavaksi. Vuotta 2013 koskevassa tulossopimuksessa oli lisäksi sovittu henkilöstöresurssivähennyksistä. Hallinto-oikeuden mukaan työnantaja ei ollut esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n johtamiskoulutukseen liittyvissä tehtävissä voitaisiin katsoa olleen kyse muista kuin pysyväisluonteisista tehtävistä A:n nimittämishetkellä.

 

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n nimitystä kalenterivuodelle 2013 tehtäessä työnantajalla oli tulossopimuksesta ilmenevien johtamiskoulutuksen toteutumatietojen perustella ollut asianmukaiset syyt arvioida, ettei A:lle voida enää vuosina 2013 ja 2014 tarjota opiskelijoiden vähentymisen vuoksi johtamiskoulutukseen liittyviä tehtäviä vastaavassa laajuudessa kuin vuosina 2011 ja 2012. Vaikka A:lle oli pystytty tarjoamaan opetustehtäviä vuosina 2013 ja 2014 myös ammattikorkeakoulusta, katsoi hallinto-oikeus, ettei nimityksiä vuosille 2013 ja 2014 tehtäessä ollut ollut varmuutta kyseisten tehtävien hoitamisen jatkumisesta myös seuraavina vuosina.  A:n ammattikorkeakoulussa hoitamia tehtäviä ei siten voitu pitää oppilaitoksen pysyväisluontoisina tehtävinä. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n nimittämiseen määräaikaisiin virkasuhteisiin vuosina 2013 ja 2014 oli ollut työn luonteesta johtuva perusteltu syy, vaikka A oli lisäksi vähäisessä määrin hoitanut myös oppilaitoksen pysyväisluontoisia opetustehtäviä.

 

Hallinto-oikeus velvoitti työnantajan suorittamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen viivästyskorkoineen. Hakemus hylättiin enemmälti.  

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti