Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Helsingin hallinto-oikeus 5.6.2018 18/0421/2 

Irtisanominen yksilöperusteella
Virantoimituksesta pidättäminen
Kohtuullinen aika
Käyttäytymisvelvollisuus
Poliisi
Rikosepäily
Rikossyyte
Työnantajan ohjeistuksen noudattaminen
Työnjohtomääräys
Vanhentunut irtisanomisperuste
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Virkavelvollisuuksien laiminlyönti
Virkavelvollisuuksien rikkominen
Yleinen luottamus viranomaiseen

Poliisilaitos oli 16.2.2017 irtisanonut A:n rikosylikonstaapelin virasta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Poliisilaitos oli lisäksi katsonut A:n siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta oltu voitu jatkaa. Käräjäoikeus oli 29.12.2016 antamallaan tuomiolla hylännyt valittajaan kohdistetut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisilaitos oli kutsunut A:n keskustelemaan käräjäoikeuden tuomion aiheuttamista toimenpiteistä 5.1.2017. A:lle oli 17.1.2017 tiedoksi annetun kutsun mukaan varattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa 25.1.2017. 

Asiassa oli arvioitavana ensinnäkin se, oliko poliisilaitoksen irtisanomispäätöksen perusteiden katsottava täyttävän virkamieslain edellyttämän erityisen painavan syyn edellytyksen. Erityisen painavan syyn edellytyksen täyttyessä arvioitavaksi tuli toiseksi se, oliko irtisanominen tehty kohtuullisessa ajassa irtisanomisen perusteen tultua viranomaisen tietoon. Poliisin tehtävänä on luoda ja ylläpitää turvallisuutta. Yksittäisten poliisien virkatehtävien moitteeton suorittaminen ja asianmukainen käyttäytyminen edesauttavat luottamuksen syntymistä ja ylläpitämistä poliisin toimintaan yleisesti. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ettei valittajan menettely asiassa ilmenneissä olosuhteissa muodostanut erityisen painavaa syytä virkasuhteen irtisanomiseksi.

Hallinto-oikeuden mukaan A:n irtisanominen ei ollut tapahtunut kohtuullisessa ajassa siitä, kun irtisanomisen peruste oli tullut työnantajan tietoon. Poliisilaitos oli myös 26.5.2014 pidättänyt A:n virantoimituksesta. Hallinto-oikeus totesi lisäksi, ettei käräjäoikeuden arviosta A:n kertomusten uskottavuudesta näytön arvioinnin yhteydessä voida tehdä niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuin irtisanomispäätöksessä oli tehty A:n luotettavuudesta poliisina. Hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa ollut siltäkään osin esitetty erityisen painavaa syytä virkasuhteen irtisanomiseksi. Päätöksessä mainitut irtisanomisperusteet eivät erikseen arvioituina eivätkä myöskään kokonaisuutena arvioiden muodostaneet erityisen painavaa syytä valittajan irtisanomiseksi. 

Hallinto-oikeus katsoi, ettei poliisilaitoksella ole ollut virkamieslain mukaista virkamiehestä johtuvaa erityisen painavaa syytä valittajan virkasuhteen irtisanomiselle. Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen irtisanomispäätöksen. Asia ratkaistiin suullista käsittelyä toimittamatta. Hallinto-oikeus velvoitti poliisilaitoksen korvaamaan valittajalle oikeudenkäyntikulut 6 000 eurolla korkoineen. Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin enemmälti. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n vaatimuksen asiakirjojen julistamisesta salaisiksi.

Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa (KHO 3.10.2019 T 4496)

Lainvoimainen. 

Valtion virkamieslaki 14 § 1 ja 2 momentti
Valtion virkamieslaki 25 § 1, 2 ja 3 momentti
Valtion virkamieslaki 40 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 40 § 2 momentti 4 kohta 
Valtion virkamieslaki 40 § 3 momentti
Valtion virkamieslaki 66 § 2 momentti
Poliisilaki 9 c §
Laki poliisin hallinnosta 15 f § 
Hallintolaki 31 § 1 momentti
Hallintolaki 34 § 1 ja 2 momentti
Hallintolaki 36 momentti
Hallintolaki 45 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 38 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 75 §
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 8 §