Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Helsingin hallinto-oikeus 22.9.2017 17/0726/2

Kirjallinen varoitus 
Irtisanominen yksilöperusteella
Kuulemismenettely
Huomautus
Työnantajan ohjeistuksen noudattaminen
Työnjohtomääräys
Työtehtävien laiminlyönti
Virkavelvollisuuden laiminlyönti
Yhdenvertainen kohtelu
Sopimaton kielenkäyttö
Sopimaton käytös
Sopimattomuus
Syrjintä
Ylimääräinen muutoksenhaku

Virasto oli 18.2.2016 antanut tarkastaja A:lle kirjallisen varoituksen, koska hän oli toistuvasti laiminlyönyt virkatehtäviään tukitoimista sekä hänelle annetuista virkakäskyistä ja huomautuksista huolimatta. Virasto oli 8.6.2016 päättänyt irtisanoa A:n virkasuhteen yksilöperusteella, sillä A:n jatkuva virkavelvollisuuksien laiminlyönti muodosti virkamiehestä johtuvan erityisen painavan syyn irtisanomiselle. A oli toistuvasti esimiehen nimenomaisista, useista kehotuksista ja muista työnjohdollisista toimista sekä työnantajalta 6.11.2014 ja 23.11.2015 saamistaan kirjallisista huomautuksista huolimatta laiminlyönyt ja lykännyt perusteettomasti virkatehtäviensä suorittamista. Lisäksi A oli laiminlyönyt velvollisuutensa antaa esimiehelle selvitystä työajan käytöstä sekä osallistumisen tilannettaan koskeviin seurantapalavereihin. Asiasta oli keskusteltu A:n kanssa useita kertoja ja asiaa oli selvitetty myös henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon avulla. A vaati päätöksiä kumottaviksi. Lisäksi A vaati hallinto-oikeutta ottamaan kantaa ja ryhtymään toimenpiteisiin A:n virkasuhteen yhteydessä ilmi tulleen, erityisesti ikään ja mielipide-eroihin liittyvän syrjinnän osalta.

Hallinto-oikeus välipäätöksellään 4.11.2016 16/0876/2 hylkäsi valituksenalaisten päätösten täytäntöönpanon kieltämistä ja väliaikaisen määräyksen antamista koskevat vaatimukset. Korkein hallinto-oikeus päätöksellä 4.1.2017 T 23 hylkäsi valituksen hallinto-oikeuden välipäätöksestä.

Hallinto-oikeuden mukaan työnantajan antamat työtehtävien suorittamista ja tehdyn työn dokumentointia koskevat ohjeet ja määräykset ovat valtion virkamieslaissa tarkoitettuja työnjohto- ja valvontamääräyksiä eli niin sanottuja virkakäskyjä. Työnantajan toimivaltaan kuuluvien käskyjen noudattamatta jättäminen on vaikeuttanut ja hidastanut asioiden käsittelyä virastossa. Valittajan oma menettely oli ollut syynä varoituksen antamiseen, eikä kyseessä siten ollut syrjintä A:n mieli-piteiden tai iän vuoksi. A oli menetellyt toistuvasti vastoin virkavelvollisuuksiaan ja hänelle oli siten voitu antaa kirjallinen varoitus. Irtisanomisen osalta hallinto-oikeus totesi, että A:n menettely oli ollut työnantajan ohjauksesta, huomautuksista ja varoituksista huolimatta jatkuvaa eikä siihen ole ollut miltään osin hyväksyttävää syytä. Virastolla oli ollut A:n irtisanomiseen virkamieslain edellyttämä virkamiehestä johtuva erityisen painava syy.

Hallinto-oikeus ei tutkinut valittajan lomapäiviä, palkkausta ja palkanmaksua koskevia vaatimuksia. Hallinto-oikeus ei ollut toimivaltainen tutkimaan mainittuihin kysymyksiin liittyviä vaatimuksia. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen viraston päätöksistä.

KHO 26.1.2018 T 324: Korkein hallinto-oikeus päätöksellään 26.1.2018 hylkäsi A:n valituslupa-hakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen.

KHO 1.8.2018 T 3673: Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen. Hakemuksen tueksi ei ollut esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta ylimääräiseen muutoksenhakuun voitaisiin suostua. Hakemus oli hylättävä.

Valtion virkamieslaki 11 § 1 ja 2 momentti
Valtion virkamieslaki 14 § 1 ja 2 momentti
Valtion virkamieslaki 24 § 
Valtion virkamieslaki 25 § ja 2 momentti
Yhdenvertaisuuslaki 8 §