Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.3.2020 20/0202/2

 

Asia: Virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Asiasanat:

Irtisanominen yksilöperusteella
Käyttäytymisvelvollisuus
Luvaton poissaolo
Sairaus
Työaikojen noudattaminen
Työtehtävien laiminlyönti
Virkavelvollisuuden laiminlyönti
 

Verohallinto oli 30.5.2018 tekemällään päätöksellä irtisanonut verosihteeri A:n virkasuhteen toistuvien luvattomien poissaolojen vuoksi. A oli luvattomilla poissaoloillaan rikkonut ja laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Poissaolojen katsottiin aiheuttaneen erityisen suurta haittaa virkatehtävien hoitamiselle. A oli laiminlyönyt työnantajan virkakäskyä toimittaa poissaoloistaan vaadittu lääkärintodistus. A oli saanut vastaavasta menettelystä jo useita huomautuksia ja kirjallisia varoituksia, joten A:n menettelyn katsottiin osoittaneen piittaamattomuutta työnantajan ohjeita ja määräyksiä kohtaan. Verohallinto katsoi A:n irtisanomiselle olleen valtion virkamieslain 25 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy. 

A esitti valituksessaan hallinto-oikeuteen, että poissaolot olivat johtuneet A:n sairaudesta ja lääkityksestä tähän sairauteen. Terveyteen liittyvät ongelmat olivat myös vaikuttaneet myöhästymisten taustalla. Sairaus ja lääkkeiden nukuttava vaikutus olivat aiheuttaneet häiriöt A:n työskentelyssä. A:n poissaolot vuonna 2018 olivat ajoittuneet hänelle myönnetylle osasairauslomajaksolle, joten A ei ollut ollut poissa työstä tahallaan. Terveysongelmat ja sairausloma olivat olleet työnantajan tiedossa, mutta tämä ei ollut tukenut A:ta työssä jaksamisessa.

Virkamiehen irtisanominen edellyttää valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukaan erityisen painavaa syytä, jona ei voida pitää ainakaan virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Virkamiehellä on osoitusvelvollisuus oikeudesta sairauslomaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti. A oli laiminlyönyt esittää irtisanomispäätöksessä tarkoitetuilta poissaolopäiviltä todistusta sairaudesta, viasta tai vammasta. Työnantaja ei ole pitänyt valittajan eri tilanteissa ilmoittamia eri syitä siihen, miksi vaadittavaa lääkärintodistusta ei ole työnantajalle toimitettu, uskottavina niiden ristiriitaisuuden vuoksi. 

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n itse suostuttua lääketieteellisen arvion pohjalta osa-aikaiseen työhön paluuseen 1.1.2018 alkaen hän oli itse arvioinut terveydentilansa ja toipumisensa vaarantumatta pystyvänsä hoitamaan virkatehtävänsä. A:n oli siksi myös lähtökohtaisesti kyettävä noudattamaan virkakäskyä ja virkavelvollisuuksiaan, mukaan lukien työnantajan antamaa virkakäskyä lääkärintodistusten toimittamisesta.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen äänin 2−1. Vähemmistöön jäänyt hallinto-oikeuden jäsen olisi kumonnut verohallinnon päätöksen lainvastaisena. Esittelijä oli enemmistön kannalla.

Korkein hallinto-oikeus 12.2.2021 H281/2021 (Dnro 20364/03.04.04.04.03/2020)

A pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. 

Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ollut valitusluvan myöntämisen perustetta. 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet 

Hallinto-oikeus

Sairausvakuutuslaki 8 luku 11 § 
Työsopimuslaki 2 luku 11 a §
Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 23 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 25 § 2 ja 3 momentti

Korkein hallinto-oikeus

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti