Asia     
Valtion virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Virasto oli 8.6.2020 tekemällään päätöksellä nimittänyt ylitarkastajan virkaan B:n 1.8.2020 alkaen. Päätöksen perustelujen mukaan viran tehtävät ja hakuilmoituksessa mainitut edellytykset sekä haastattelun kautta saadut näkemykset hakijoiden kyvyistä ja taidoista huomioon ottaen hakijoista B:llä oli opintojensa ja/tai aikaisemman työkokemuksensa perusteella parhaimmat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

Nimittämättä ja haastatteluiden ulkopuolelle jäänyt A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. Lisäksi A vaati, että virka avattiin uudelleen haettavaksi siten, että hakuilmoituksessa olisi ilmoitettu kaikki viran tehtävät, joita käytettiin virantäytössä. A:n perusteluiden mukaan muun muassa virantäytössä valintaperusteina käytettiin kriteerejä, joita ei mainittu hakuilmoituksessa, eikä hakijoiden kaikkea osaamista huomioitu nimityksen ansiovertailussa. Lisäksi A:n osalta nimitysmuistiossa ei huomioitu hänen hakemuksessaan, ansioluettelossaan eikä haastattelussaan esiintuomaansa kokemusta ja osaamista hakuilmoituksessa mainituista tehtävistä. 

Hallinto-oikeus muotoili kysymyksenasettelun asiassa arvioimalla, oliko B:n nimitys perustunut viranhakuilmoituksessa ilmoitettuihin valintaperusteisiin, B:n ja A:n ansioiden tasapuoliseen vertailuun, ja oliko nimitysmenettely ollut A:n esittämiltä osin muutoin lainmukainen. Lisäksi tuomioistuin arvioi, oliko työnantaja käyttänyt nimitykseen sisältynyttä harkintavaltaansa oikein.
 
Hallinto-oikeus toi aluksi esiin perusteluissaan, että virasto oli toiminut harkintavaltansa puitteissa, kun se oli katsonut sekä A:n että B:n tutkinnoillaan täyttävän valintaperusteen koulutuksesta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Tämän jälkeen hallinto-oikeus totesi viraston lausunnossaan selventäneen, että B:n meneillään olevat tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin opinnot oli mainittu nimitysmuistiossa, koska arkistoalan koulutus oli hakuilmoituksessa mainittu hakijalle eduksi luettavana ansiona. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoi, että nimitysmuistio ei ollut puutteellinen tai epätasapuolinen sen A:n esittämän johdosta, että hänen historian alan tohtoriopintojaan ei ollut mainittu nimitysmuistiossa. Lisäksi nimitysmuistiossa oli kuvattu viran tehtäviin liittyvät hakijoiden olennaiset ansiot kaikkien haastateltujen hakijoiden osalta tiivistetysti. Tähän nähden nimitysmuistio ja hakijoiden vertailu ei myöskään ollut puutteellisesti tai epätasapuolisesti tehty sillä A:n esittämällä perusteella, että hänen hakemuksessaan ja haastattelussaan esiin tuomiaan kaikkia ansioita ei olisi otettu huomioon.

Nimitysmuistion perusteella hakuilmoituksessa kuvatun lisäksi ylitarkastajan rooliin kuului toimia metatietotyön paikallisena vastuuasiantuntijana. Mainitulla osaamisella oli myös ollut merkitystä virkavalinnassa. Viraston mukaan metatietotyön paikallinen asiantuntijuus liittyi oleellisesti hakuilmoituksessa kuvattuihin tehtäviin ja siten ylitarkastajan tehtäväpiirin. Hallinto-oikeus ei arvioinut asiaa toisin. Tähän nähden hakuilmoitusta ei voitu pitää virheellisenä, ja virasto oli voinut ottaa mainitun osaamisen nimitysharkinnassa huomioon. Lisäksi metatietotyön vastuuroolista oli haastattelussa kerrottu ja siten myös A:lla oli ollut mahdollisuus tuoda esiin kyseistä osaamistaan. 

Hallinto-oikeuden mukaan nimitysmuistiossa oli voitu arvioida, että A:n paras osaamisalue liittyi ylitarkastajan tehtävän kolmesta osa-alueesta osa-alueeseen 1. Hallinto-oikeus otti asiassa huomioon hakemusasiakirjoista ilmenneen A:n kouluttautumisen ja työkokemuksen tekstintunnistusasioissa. Virasto oli kuitenkin lausunnoissaan todennut, että osa-alue 1 oli ylitarkastajan tehtävänkuvassa pienin osa-alue, ja että ylitarkastajan tehtävänkuva oli laaja. Nimitysvalinta oli tehty kokonaisarviona painottaen osaamisen monipuolisuutta sekä haastatteluissa todennettuja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lisäksi virasto oli arvioinut B:n soveltuneen erityisesti tehtävän osa-alueisiin 2 ja 3. Hallinto-oikeus katsoi ansiovertailussa sovelletun painotuksen olleen viraston harkintavallan rajoissa, mukaan lukien sen, mikä merkitys koulutukselle ja työkokemukselle oli annettu hakijoiden ansioiden vertailussa.

Johtopäätöksenä hallinto-oikeuden mukaan virasto oli päätöksestä ja nimitysmuistiosta ilmenevillä perusteilla voinut pitää B:tä kokonaisuutena arvioiden ansioituneempana virkaa kuin A:ta, jolla sinänsä oli ollut viran tehtäviin soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta. Asiassa ei ilmennyt, että A:ta olisi kohdeltu nimitysmenettelyssä epätasapuolisesti. Virasto ei ollut myöskään ylittänyt harkintavaltaansa tai muutoinkaan menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti päättäessään kokonaisarvion perusteella nimittää ylitarkastajan virkaan B:n.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 1 § 2 momentti, 6 a §, 6 § 1 momentti, 6 c § 1 momentti ja 59 §
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti ja perustuslain säätämiseen johtanut hallituksen esitys (HE 1/1998 vp)
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 1 momentti
Hallituksen esitys muun muassa laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 77/2017 vp)
Hallintovaliokunnan mietintö (HaVM 8/2018 vp)
Hallintolaki 6 § ja 45 § 1 momentti