Päätös Helsingin hallinto-oikeus 16.6.2022 Nimittämispäätös nro H3545/2022 (diaarinumero 21211/03.04.04.04.03/2020)

 

Asia     
Valtion virkaan tai virkasuhteeseen nimittäminen

Asiasanat 
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Virasto oli 9.6.2020 tekemällään päätöksellä nimittänyt aluesyyttäjien virkoihin B:n ja kaksi muuta henkilöä (toisiin kaupunkeihin kuin B) 1.7.2020 lukien. B:n virkaan nimittämistä koskevien päätöksen perustelujen mukaan B:llä oli vankka ja pitkäaikainen kokemus vaativien rikosasioiden hoitamisesta haun kohteena olleilla Talouselämä- ja Turvallisuus-erikoistumisalueilla sekä kykyä tulokselliseen työskentelyyn. B:llä oli lisäksi ekonomin tutkinto, joka vahvisti merkittävästi hänen Talouselämä-erikoistumisalueen osaamistaan, johon alueen erikoisosaamistarve virkaan haettavassa kaupungissa viran haun hetkellä jonkin verran painottui. Hänellä oli myös vahvaa osaamista vaativien työrikosten osalta. 

Nimittämättä jäänyt A vaati päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. A katsoi valituksessaan muun muassa olleensa ansioituneempi virkaan kuin siihen nimitetty B. A oli katsonut, että Talouselämä- ja Turvallisuuserikoistumisalueen tehtäviä ei ollut tarkemmin eritelty taikka kerrottu tehtävien tarkemmasta sisällöstä, ja toisaalta, että hakijoiden vertailun olisi tullut tapahtua näiden kahden alueen osaamisen puitteissa. A:n mukaan työnantajan olisi tullut ottaa ansiovertailussa huomioon sillä käytettävissään olevat tiedot hakijoiden erikoistumisalueista ja keskeisimmistä virka- ja työtehtävistä. Lisäksi A oli muun muassa katsonut, että B:n ekonomin tutkinnolle oli annettu ansiovertailussa liikaa painoarvoa.

Hallinto-oikeuden mukaan asiassa oli arvioitavana muun muassa, oliko B:n nimitys perustunut B:n ja A:n ansioiden tasapuoliseen vertailuun ja oliko työnantaja käyttänyt nimitykseen sisältynyttä harkintavaltaansa oikein.

Hallinto-oikeuden mukaan nimitysmuistiosta ilmeni, että muun muassa A:n ja B:n syyttäjäkokemus oli varsin saman pituinen, noin 20 vuotta. Lisäksi heillä oli ollut muuta selvityksestä ilmenevää ja nimitysmuistioon kirjattua työkokemusta. Nimitysmuistiossa oli todettu, että suoritetun vertailun jälkeenkin hakijat olivat varsin tasavahvoja. Hallinto-oikeus katsoi työnantajan voineen päätyä tähän arviointiin A:n ja B:n työkokemuksen perusteella. Kun kummallakin oli huomattavan pitkä ja työnantajan mukaan kyseiseen tehtävään riittävä työkokemus, työnantaja oli voinut pitää heitä yhtä ansioituneina tältä osin, vaikka heidän työkokemuksensa eivät olleet olleet täsmälleen samanmittaisia. Pelkästään työkokemuksen pituudella ei voitu katsoa enää olleen hakijoiden noin 20 vuoden syyttäjäkokemuksen jälkeen ratkaisevaa merkitystä. Kokonaisarvioinnissa A:n ja B:n työkokemusten merkitystä ei voitu todeta arvioidun nimitysmuistiossa tältä osin epäasiallisin tai virheellisin perustein.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus toi esiin, että nimitysmuistiossa oli perusteltu viranhaun ansiovertailun painotusta sillä, että alueen osaamistarve virkaa hoidettavassa kaupungissa nimittämispäätöksen aikaan painottui jonkin verran enemmän Talouselämä- kuin Turvallisuus-erikoistumisalueen osaamiselle. Hallinto-oikeus totesi, että työnantaja oli voinut painottaa hakijoiden ansioita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hallinto-oikeus katsoi mainitun painotuksen olleen hakuilmoituksen sisältö ja viran tehtävänkuva huomioon ottaen työnantajan harkintavallassa.

Hallinto-oikeuden mukaan A:n hakemuksesta ei ilmennyt merkittävää Talouselämä-erikoistumisalueen kokemusta. Hallinto-oikeus katsoi sen sijaan B:n hakemuksesta käyneen ilmi verrattain laaja ja myös ajantasainen kokemus sekä Talouselämä-erikoistumisalueeseen kuuluvien asioiden että Turvallisuus-erikoistumisalueeseen kuuluvien työrikosasioiden hoitamisesta. Nimitysmuistiossa oli todettu B:llä olleen myös ekonomin tutkinto, joka vahvisti merkittävästi hänen Talouselämä-erikoistumisalueen osaamistaan. Hallinto-oikeus katsoi olleen työnantajan harkintavallassa painottaa ekonomin tutkintoa hakijan Talouselämä-erikoistumisalueeseen liittyvänä ansiona. B:n ansioksi oli jossain määrin luettu hänen työoikeuteen painottuva tutkijakokemuksensa. Viran tehtävät huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi olleen työnantajan harkintavallassa katsoa tämän kokemuksen olevan eduksi hakuilmoituksessa tarkoitetussa syyttäjäntyössä.

Nimitysmuistiossa ei ollut kuitenkaan nimenomaisesti vertailtu Talouselämä- eikä Turvallisuus-erikoistumisalueen osalta A:n ansioita B:n ansioihin. Hallinto-oikeus totesi tästä huolimatta kokonaisarviointina, että nimitysmuistiossa oli mainittu, että ansiovertailussa painotettiin Talouselämäerikoistumisalueen osaamista. Tällaisen painotuksen käyttäminen oli ollut työnantajan harkintavallassa. Kun hallinto-oikeus otti huomioon B:n ansiot Talouselämä-erikoistumisalueen osalta, tuomioistuin katsoi, että työnantaja oli A:n hakemuksen sisältö ja häneltä haastattelussa saadut tiedot huomioon ottaen harkintavaltansa puitteissa voinut todeta B:n kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella ansioituneemmaksi tämän erikoistumisalueen osalta kuin A:n, jonka kokemus oli painottunut selkeästi vahvemmin Turvallisuuserikoistumisalueeseen. B:llä oli lisäksi ollut vahvaa kokemusta Turvallisuus-erikoistumisalueeseen kuuluvien työrikosasioiden hoitamisesta. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoi, että vaikka A:n ja B:n ansioiden nimenomainen vertailu oli nimitysmuistiossa jäänyt edellä todetuilta osin puutteelliseksi, asiassa ei voitu kuitenkaan todeta, että hakijoiden ansioita ei olisi valintamenettelyssä tosiasiallisesti vertailtu. Työnantaja oli voinut saamansa selvityksen perusteella katsoa B:n ansioituneemmaksi A:han nähden kysymyksessä olleeseen virkaan.

Asian kokonaisarvioinnissa ei ollut ilmennyt, että päätöksen lopputulos olisi ollut yleiset virkanimitysperusteet sisältävän Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin vastainen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti sekä perustuslain säätämiseen johtanut hallituksen esitys (HE 1/1998 vp)
Valtion virkamieslaki 1 § 2 momentti, 6 § 1 momentti ja 59 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 1 momentti
Hallintolaki 6 §, 31 § 1 momentti ja 34 § 2 momentti 2 kohta