Päätös Helsingin hallinto-oikeus 27.4.2022 Nimittämispäätös nro H2323/2022 (diaarinumero 22176/03.04.04.04.03/2020)

 

Asia     
Valtion virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Rikosseuraamuslaitoksen rikosseuraamusalueen vankilaan toistaiseksi sijoitetun vartijan virkaan oli nimitetty 1.9.2020 tehdyllä päätöksellä B 1.12.2020 lukien ja C 1.1.2021 lukien. Päätöksen perustelujen mukaan haastatteluun oli kutsuttu hakijat, joilla oli kelpoisuusehdot täyttävä vartijan tehtäviin soveltuva koulutus ja kokemusta työskentelystä vankilan olosuhteissa. B ja C olivat koulutuksen perusteella sopivimmat hakijat vankilan vartijan virkoihin.

Nimittämättä ja haastatteluiden ulkopuolelle jäänyt A vaati päätöksen kumoamista. A:n mukaan häntä oli syrjitty viranhaussa, koska työnantaja oli selvittänyt A:n tutkinnon sisältöä vasta nimityspäätöksen tekemisen jälkeen, eikä A:ta ollut kutsuttu haastatteluun, vaikka hänellä oli vartijan tehtäviin soveltuvan koulutuksen lisäksi kahden vuoden työkokemus Rikosseuraamuslaitokselta vartijana. Nimitysmenettely oli myös ollut harhaanjohtavaa, koska hakuilmoituksessa ei ollut ollut mainintaa käytännön turvallisuusalan koulutuksesta.

Nimitysmuistiosta ilmeni hallinto-oikeuden perusteluiden mukaan, että ansiovertailussa oli painotettu hakijoiden työkokemusta ja koulutusta. Laitoksen asiassa antaman lausunnon mukaan A:lla ei ollut sellaista koulutusta, joka antoi parhaat käytännön valmiudet toimia nimenomaisesti vartijan tehtävissä, jotka käsittivät huolehtimisen vankilan turvallisuudesta, toiminnoista, vankilan järjestyssäännön ja päiväjärjestyksen noudattamisesta sekä vankien kanssa tehtävän lähityön. Nimitysmuistiosta ilmeni lisäksi, että ansiovertailussa eduksi oli katsottu erityisesti turvallisuusalan koulutus ja kokemus työskentelystä vankilan olosuhteissa. Edellä mainittujen seikkojen oli katsottava osoittavan hakuilmoituksessa mainittua valmiutta työskennellä suljetun vankilan vaativissa valvonta- ja ohjaustehtävissä. Hakuilmoituksessa tehtävän sisällöstä ja edellytyksistä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että vertailtaessa hakijoiden valmiuksia toimia vartijana työnantaja oli voinut antaa merkitystä myös hakijoiden koulutuksen laadulle, vaikka käytännön turvallisuusalan koulutuksen lukemista hakijalle eduksi ei ollut erikseen mainittu hakuilmoituksessa.

Laitos ei ollut hallinto-oikeuden mukaan siten vertaillessaan hakijoiden koulutuksia poikennut etukäteen vahvistetuista valintakriteereistä. Hakuilmoituksen sisältö ja viran tehtävät huomioon ottaen työnantaja ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa arvioidessaan B:n ja C:n koulutusten antaneen paremmat käytännön valmiudet toimia vartijan tehtävissä kuin A:n koulutuksen.

Nimitysmuistion mukaan A:n suorittama tutkinto rinnastettiin Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Sillä, että A:n tutkinnon sisältöä ei ollut selvitetty viranhaussa enempää, ei ollut merkitystä asian arvioinnissa, koska olennaista ei ollut koulutuksen yksityiskohtainen sisältö vaan koulutuksen käytännönläheisyys. 

B:n kokemus vartijan tehtävistä oli ollut A:n vastaavaa kokemusta selvästi pidempi. C:n ja A:n työkokemuksessa vartijan tehtävistä ei puolestaan ollut merkittävää eroa. C oli työskennellyt vastaanottokeskuksessa ohjaajana noin neljän ja puolen kuukauden ajan, minkä työnantaja oli voinut viran tehtävät huomioon ottaen lukea eduksi ansiovertailussa. Hallinto-oikeus katsoi, että mainittujen seikkojen ja koulutuksen merkityksestä lausutun perusteella päätös ei ollut tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastainen tai muutoinkaan lainvastainen siltä osin kuin B ja C oli kutsuttu haastatteluun ja nimitetty kysymyksessä oleviin virkoihin.

Asiassa ei ilmennyt hallinto-oikeuden mukaan seikkoja, joiden perusteella olisi voitu todeta, että virantäyttömenettelyssä olisi menetelty valtion virkanimityksiä koskevien säännösten tai hallintolain 6 §:n tasapuolista kohtelua koskevien vaatimusten vastaisesti.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 1 § 2 momentti, 6 § 1 momentti, 57 § 1 momentti ja 59 §
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti ja perustuslain säätämiseen johtanut hallituksen esitys (HE 1/1998 vp)
Valtioneuvoston asetus rikosseuraamuslaitoksesta 13 § 1 momentti 6 kohta 
Valtiovarainministeriön ohje 30.4.2019 (VM/2643/00.00.00/2018)
Hallintolaki 6 § ja 31 § 1 momentti