Itä-Suomen hallinto-oikeus 15/0152/4
A: 11.5.2015
Irtisanominen yksilöperusteella
Virantoimituksesta pidättäminen
Sairaus
Puolustusvoimat
Työkyky
Terveystarkastus
Suullinen menettely
Työn luonteesta johtuva peruste
Työnantajan ohjeistuksen noudattaminen
Työnjohtomääräys
Virasto oli irtisanonut toimistoupseerina toimineen A:n kuuden kuukauden irtisanomisajalla sekä pidättänyt hänet virantoimituksesta. Työnantajan mukaan A:n teko ja laiminlyönti osoittivat virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta ollut voitu jatkaa. Lisäksi virantoimituksen jatkuminen irtisanomisajan olisi voinut vaarantaa kansalaisten turvallisuuden, kun A:n työtehtävien mukainen terveydentila oli epäselvä.
A:lla oli ollut runsaasti pitkäaikaisia sairauspoissaoloja vuodesta 2012 alkaen, vuosina 2012–2014 yhteensä 514 vuorokautta. Työnantaja oli käynnistänyt toimenpiteet yhdessä työterveyshuollon kanssa A:n terveydentilan toteamiseksi. A oli vuonna 2013 kutsuttu lakisääteiseen määräaikaiseen työterveystarkastukseen neljä kertaa. Lisäksi A oli kutsuttu työkykyneuvotteluun. A ei ollut saapunut paikalle. A oli saapunut 10.1.2014 järjestettyyn työkykyneuvotteluun, josta hän oli poistunut paikalta kesken neuvottelun. Tämän jälkeen A oli todisteellisesti määrätty 4.3.2014 pidettävään lakisääteiseen työterveystarkastukseen ja 18.3.2014 pidettävään työkykyneuvotteluun. A ei ollut saapunut kumpaankaan tilaisuuteen. A oli toimittanut virastolle 2.3.2014 päivätyn kirjeen, jossa hän oli todennut, ettei edellytyksiä terveystarkastukselle eikä neuvotteluille ole. A oli esittänyt sähköpostitse 12.3.2014 sairauslomansa keskeyttämistä ja paluuta kokeilemaan työskentelyä. A oli toimittanut hallinto-oikeudelle 21.3.2014 allekirjoitetun terveyskeskuslääkärin lausunnon työkyvystään, jossa A:n oli todettu olevan työkykyinen 17.3.2014 alkaen, sekä työterveyshuollon erikoislääkärin allekirjoittaman lausunnon.
Hallinto-oikeus arvioi, että työnantajalla oli A:n sairauspoissaolojen vuoksi ollut perusteet määrätä A terveystarkastukseen hänen terveydentilansa toteamiseksi, jotta voitiin selvittää, oliko A:lla terveytensä puolesta edellytyksiä jatkaa työskentelyään. A:n toimittamat lääkäreiden lausunnot oli annettu vasta sen jälkeen, kun A oli yksiselitteisesti kieltäytynyt hänelle määrätystä työterveystarkastuksesta ja työkykyneuvottelusta. Lausunnot eivät myöskään olleet työnantajan hyväksymiltä työterveyslääkäreiltä. Hallinto-oikeuden mukaan työnantaja oli voinut virkamieslain 19 §:n nojalla määrätä A:n osallistumaan yhdessä työterveyshuollon kanssa järjestämiinsä tilaisuuksiin. Siten A:n itse hankkimilla, suppeilla lausunnoilla hänen työkyvystään ei ollut merkitystä irtisanomisen laillisuutta arvioitaessa.
Hallinto-oikeus katsoi, että koska A ei ollut kehotuksista huolimatta suostunut työnantajan hänelle määräämään työterveystarkastukseen ja työkykyneuvotteluun, työnantajalla oli ollut A:sta johtuva erityisen painava syy hänen virkasuhteensa irtisanomiseen. A:lla oli ollut pitkäkestoisia sairaudesta johtuvia poissaoloja, eikä viranomainen siten ollut ylittänyt harkintavaltaansa määrätessään A:n työterveystarkastukseen.
A:n terveydentilaa ei ollut voitu selvittää A:sta johtuvasta syystä. Hallinto-oikeus arvioi, että A:n terveydellisen työkyvyn ollessa epäselvä, hänen työskentelynsä irtisanomista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen olisi voinut vaarantaa kansalaisten turvallisuuden. Kun A:n terveydentila oli ollut epäselvä ja hän oli kieltäytynyt selvittämästä sitä, oli hänet voitu arvioida soveltumattomaksi tehtävään. A oli siten voitu pidättää virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
KHO 19.10.2017 T 5229: Korkein hallinto-oikeus tutki valituksen. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.
Hallintolaki 6 §
Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 14 § 2 momentti
Valtion virkamieslaki 19 §
Valtion virkamieslaki 25 §
Valtion virkamieslaki 40 §
