Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Itä-Suomen hallinto-oikeus 17.4.2018 18/0107/4    

Irtisanominen yksilöperusteella    
Virantoimituksesta pidättäminen
Epäasiallinen käytös
Luottamuspula
Käyttäytymisvelvollisuus
Rajavartiolaitos
Sopimaton kielenkäyttö
Sopimaton käytös
Syrjintä
Terveystarkastus
Työkyky
Työnantajan ohjeistuksen noudattaminen
Työnjohtomääräys
Virkavelvollisuuden laiminlyönti            
Yhteistyöstä kieltäytyminen
Yhteistyövaikeudet                
Yleinen luottamus viranomaiseen

Rajavartiolaitos oli irtisanonut rajavartioston toimintaupseerina toimineen A:n kuuden kuukauden irtisanomisajalla sekä pidättänyt hänet virantoimituksesta välittömästi koko irtisanomisajaksi. Pää-töksen mukaan A ei muun muassa ollut osallistunut kutsujen mukaisiin terveystarkastuksiin ja työ-kykyneuvotteluun. A oli laiminlyönyt virkamieslain mukaista virkamiehen velvollisuutta antaa viranomaisen pyynnöstä tai määräyksestä tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. A:n toistuva kielteinen suhtautuminen työkyvyn selvittämiseen, haluttomuus noudattaa työnjohto- ja valvontamääräyksiä, yhteistyöhaluttomuus esimiesten kanssa sekä epäasi-allinen kieli eivät olleet olleet rajavartiomiehelle ja virkamiehelle säädetyn käyttäytymisvelvoitteen mukaisia. A:n käytös oli ollut omiaan vaarantamaan luottamusta Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien hoitoon.

A oli kutsuttu määräaikaiseen työterveystarkastukseen neljä kertaa vuoden 2013 aikana. A oli ker-tonut, että hän ei ollut saanut kutsua tarkastukseen. Kutsuun liittyvistä epäselvyyksistä huolimatta hallinto-oikeus katsoi, ettei ollut aihetta epäillä työnantajan ilmoitusta siitä, että A:n terveydentilaa oli pyritty selvittämään tuloksettomasti vuoden 2013 aikana. A oli poistunut työkykyneuvottelusta havaittuaan, ettei neuvottelussa ollut paikalla hänen luottamustaan nauttiva työterveyslääkäri. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei A ole voinut edellyttää, että häntä koskevissa työky-kyneuvotteluissa työterveyshuoltoa toteuttaisi tietty lääkäri. Lisäksi hallinto-oikeus totesi, että A:n työterveyshuoltoa ja työnantajaa kohtaan kokema epäluottamus oli ollut niin laajaa, ettei asioiden selvittäminen A:n edellyttämällä tavalla olisi voinut olla mahdollista. Työantajalla oli ollut perus-teltu syy velvoittaa A tarpeellisiksi katsomiinsa työkykyneuvotteluihin ja terveystarkastukseen. Määräys terveystarkastukseen on myös ollut virkakäskyn sisältävä hallintopäätös, jota A oli ollut velvollinen noudattamaan. A ei ollut tuonut esille mitään objektiivisesti arvioiden perusteltua syy-tä kieltäytyä noudattamasta työnantajan työkyvyn selvittämiseksi antamia virkamääräyksiä. A ei ollut kaksi eri työkykyään koskevaa lääkärintodistusta toimittamalla vapautunut työnantajan aset-tamista velvoitteista, sillä lääkärintarkastuksia ei ollut suorittanut työpaikan edellyttämät vaati-mukset tunteva työterveyslääkäri.

Yhtenä irtisanomisperusteena oli ollut A:n yhteistyöhaluttomuus esimiesten kanssa sekä epäasial-linen kielenkäyttö. A oli itse kuvannut olleensa suorapuheinen. Oikeudenkäyntiasiakirjoista il-menneet A:n viestit olivat olleet sävyltään vaativia ja sanelevia, osin selvästi asiattomia. Kielen-käytön moitittavuutta oli lisännyt se, että se oli suuntautunut esimiestasolle. A:n kirjelmät olivat olleet objektiivisesti arvioiden omiaan vähentämään työyhteisössä tarvittavaa keskinäistä luotta-musta ja kunnioitusta. Ne olivat kertoneet myös A:n tavasta reagoida kielteiseksi kokemiinsa asi-oihin ja tilanteisiin, millä oli merkitystä arvioitaessa A:n sopivuutta työyhteisöön ja Rajavartiolai-toksen työtehtäviin.

Kun otettiin huomioon Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisesti merkittävät, rajaturvallisuuden varmistamiseen liittyvät tehtävät sekä A:n toimistoupseerin virkasuhteeseen kuuluneet tehtävät ja toimivaltuudet, oli terveystarkastuksesta kieltäytyminen muodostanut valtion virkamieslain mu-kaisen erityisen painavan syyn A:n virkasuhteen irtisanomiselle. Irtisanomiskynnyksen täyttymistä harkittaessa työnantaja oli lisäksi voinut ottaa kokonaisarviossa irtisanomista puoltavina seikkoina huomioon A:n epäasiallista käyttäytymistä osoittavat kirjelmät ja työkyvyn selvittämiseksi annet-tujen muiden virkamääräysten noudattamatta jättämisen. Viranomainen oli voinut arvioida, että irtisanomisen perusteena oleva A:n menettely oli osoittanut hänet siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta ollut voitu jatkaa. Näin ollen virantoimituksesta pidättämisen edellytykset olivat olleet olemassa. 

Hallinto-oikeus totesi, että A:n kohtelua koskeva selvitys ei kokonaisuutena ollut osoittanut, että A:ta olisi kohdeltu työnantajan toimesta syrjivästi tai epäasiallisesti. A oli omalta osaltaan omalla yhteistyökyvyttömällä ja vaativalla käytöksellään vaikeuttanut esille tuomiensa riitatilanteiden asiallista selvittämistä. Asiassa esitetty selvitys rajavartioston toiminnasta liittyen aseen luovutta-misen kieltoon, A:n esittämien häirintäsyytösten selvittämiseen tai A:n kohteluun aiemmin työ-uralla ei siten osoittanut, että A:n irtisanomisen ja virantoimituksesta pidättämisen perusteena olisi ollut valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen hyväksyttävien syiden sijasta A:n väittämällä tavalla epäasialliset vihamielisiin henkilösuhteisiin tai vastatoimiin liittyvät syyt. Ottaen huomioon ne perusteet, joiden johdosta A oli irtisanottu, ei virkasuhteen päättämistä ilman varoituksen antamista voitu pitää kohtuuttomana. Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättämi-nen eivät siten olleet olleet lainvastaisia ja valitus oli hylättävä. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevasta pää-töksestä.

KHO 4.2.2019 T 317: Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan ratkaisun osalta. Hallinto-oikeuden päätöstä muutettiin korottamalla hallin-to-oikeuden määräämän hyvityksen yhteismäärää 1 500 eurolla. Lisäksi Valtiokonttori määrättiin maksamaan A:lle valtion varoista muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen aiheutuneina kuluina 200 euroa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen muilta osin. Korkein hallinto-oikeus ei siten antanut ratkaisua valitukseen irtisanomista koskevan pääasian osalta.

Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 19 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 25 § 2 momentti 1 kohta
Valtion virkamieslaki 40 § 2 momentti 4 kohta
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettu laki 20 § 1 momentti
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettu laki 20 § 2 momentti