Itä-Suomen hallinto-oikeus 6.5.2015 15/0144/4

Määräaikainen virkasuhde            
Hallintoriita
Korvausvaatimus        
Kausiluontoinen työ
Määräaikaisuuden peruste                

A oli työskennellyt yhteensä kymmenessä eri määräaikaisessa virkasuhteessa aikana 11.6.2003–31.10.2009 ja sen jälkeen aikana 1.5.2010–31.12.2013 yhteensä seitsemässä eri määräaikaisessa virkasuhteessa. A:n virkasuhde ei ollut jatkunut yhtäjaksoisesti. Virkasuhde oli alkanut vuosittain touko- tai kesäkuussa ja jatkunut syys-, loka-, tai marraskuun loppuun asti. A:n virkasuhdetta oli jatkettu uudella nimityksellä loka-, marras- tai joulukuun asti kuusi kertaa ja kerran helmikuun loppuun asti. A:n nimike kaikissa virkasuhteissa oli ollut tarkastaja. A vaati vastaajaa velvoitettavaksi maksamaan hänelle korvauksena määräaikaisten virkasuhteiden perusteettomasta käyttämisestä vähintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Hallinto-oikeus piti selvitettynä, että A:n hoitamat pinta-alavalvontaan liittyvät tehtävät olivat olleet kausiluontoisia, minkä vuoksi virastolla oli ollut virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste nimittää A vuosittain määräaikaiseen virkasuhteeseen. A:lla ei ollut tällä perusteella oikeutta valtion virkamieslain 56 §:n mukaiseen korvaukseen. Hallinto-oikeus totesi, että virkamiehen nimitysten voitaisiin katsoa olevan toistuvasti peräkkäisiä myös silloin, kun nimitysten väliin on tullut lyhyitä katkoksia. Lain tarkoittamista toistuvasti peräkkäisestä nimityksestä on kysymys vielä silloin, kun määräaikaisten nimitysten välinen aika on enintään 30 päivää. A:n tapauksessa määräaikaisten nimitysten välinen aika oli ollut vähintään kolme kuukautta eli yli 90 päivää. A:ta ei ollut siten nimitetty virkasuhteisiin toistuvasti peräkkäin virkamieslain 56 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Niinä kuutena kertana, jolloin hakijan virkasuhdetta oli jatkettu keskeytyksettä, peräkkäisiin virkasuhteisiin oli ollut valvontojen määräaikoihin mennessä toimittamiseen ja tehtävien jälkitoimien loppuun saattamiseen liittyvä pätevä syy. 
    
Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen tutkituilta osin. 

KHO 27.4.2017 T 1996: Korkein hallinto-oikeus tutki asian. A vaati valituksessaan, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja virasto velvoitetaan maksamaan hänelle 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Virasto antoi valituksen johdosta selityksen. A:n määräaikaiset virkasuhteet ovat perustuneet julkisista työvoimapalveluista annetun lain mukaiseen työllistämisrahaan eikä työnantajalla näin ollen ollut mahdollisuutta nimittää häntä muutoin kuin määräajaksi. Virkasuhdetta ei ollut käytetty palvelussuhdeturvan heikentämiseksi tai muussa lainvastaisessa tarkoituksessa. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. 

Valtion virkamieslaki 9 §
Valtion virkamieslaki 56 §