Irtisanominen yksilöperusteella Itä-Suomen hallinto-oikeus
Virantoimituksesta pidättäminen
Rikostuomio 18/0166/4
Rikosepäily
Käyttäytymisvelvollisuus
Oikeudeton tietojen käsittely
Ampuma-aserikkomus A: 21.6.2018
Esimies
Työnjohtomääräys
Luottamuspula
Yleinen luottamus viranomaiseen
Kirjallinen varoitus
Kirjallinen huomautus
Rajavartiosto oli irtisanonut rajavartiomestari A:n virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Rajavartiosto oli lisäksi pidättänyt A:n virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen. Päätöksen mukaan A oli toiminut rajavartioasemalla huollosta vastaavana vartioupseerina. A:n tehtäviin oli kuulunut vastata huollosta ja materiaalihankinnoista sekä erilaisista tarkastuksista materiaalialaan liittyen. Lisäksi A oli toiminut tehtävässään muun muassa aseman turvallisuusupseerina sekä osallistunut rajavalvonnan johtamiseen ja päivittäiseen rajavalvontaan. Päätöksen perustelujen mukaan käräjäoikeuden sakkotuomio, kolme komentajan antamaa varoitusta, lähiesimiehen antama kirjallinen huomautus, poliisin kirjaama rikosilmoitus epäillystä laittomasta uhkauksesta ja siihen liittyvät tapahtumat sekä poliisin suorittama siviiliaseiden haltuunotto olivat kokonaisuudessaan osoittaneet, että A ei ollut käyttäytynyt asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla ja että A oli vaarantanut luottamusta rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen.
Irtisanomispäätöksessä oli irtisanomisen perusteiksi esitetty seuraavat tapahtumat. Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja oli 9.9.2014 tekemällään päätöksellä määrännyt A:lle kurinpitorangaistuksena varoituksen palvelusrikoksesta. Päätöksen mukaan A oli tahallisesti rikkonut palvelukseensa kuuluvan velvollisuuden kohdella kaikkia rajanylittäjiä tasapuolisesti ja tehdä kaikille rajanylittäjille Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Käräjäoikeuden 26.8.2016 antaman tuomion mukaan A oli tuomittu henkilörekisteririkoksesta ja palvelusrikoksesta 20 päiväsakon yhteiseen sakkorangaistukseen. A oli viitenä eri päivänä tahallaan käsitellyt ajoneuvoliikennerekisteriin rekisteröidyn henkilön henkilötietoja ilman virkatehtäviin liittyvää perustetta. Osa tiedoista oli ollut arkaluonteisia. Käräjäoikeus oli katsonut, että A:n menettely oli johtunut asianosaisten välisestä urakkatarjouskilpailusta, jonka asianomistaja oli voittanut. Rajavartioaseman päällikkö oli antanut A:lle 9.9.2016 kirjallisen huomautuksen virkatoimia haittaavasta sivutoimeen liittyvien asioiden hoitamisesta. Päätöksen mukaan A oli useasti vuoden 2016 aikana hoitanut työajalla puhelimitse sivutoimeensa liittyviä asioita sekä poistunut työpaikaltaan hoitamaan yrityksensä asioita. Rajavartioston komentaja oli 25.11.2016 tekemällään päätöksellä määrännyt A:lle varoituksen palvelusrikoksesta. A oli muun muassa ajanut virka-autolla ilman, että ajot olisivat kuuluneet hänen virkatehtäviinsä. Poliisilaitoksen 14.3.2017 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan A oli uhannut vahingoittaa rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa henkilöstöä. Syyskuussa 2016 työterveyslääkärin vastaanotolla A:lle oli ehdotettu kolmikantaneuvottelua työnantajan ja työterveyden edustajien kanssa. A oli kieltäytynyt neuvottelusta ja lausunut ”siitä palaverista ei tulisi terveenä kaikki pois”. Työterveyslääkäri ei ollut kokenut lausahdusta uhkana, mutta oli nähnyt tarpeelliseksi ilmoittaa siitä eteenpäin. Poliisille rikosilmoituksen asiasta tehnyt rajavartioaseman varapäällikkö oli ilmoituksensa perusteella pelännyt turvallisuutensa puolesta. Tapahtumien johdosta Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja oli 18.10.2016 tekemällään päätöksellä peruuttanut A:n rajavartiomieheksi määräämisen. Päätöksen mukaan poliisilaitos oli 6.10.2016 tekemällään väliaikaisella päätöksellä ottanut A:n omistamat aseet poliisin haltuun.
Hallinto-oikeus totesi, että vaikka A:lle tuomittu 20 päiväsakon sakkorangaistus oli rikosoikeudellisena seuraamuksena lievä, olivat rangaistukseen johtaneet teot hyvin moitittavia rajavartiomiehen virkavelvollisuuksien ja käyttäytymisvelvollisuuden kannalta. Tämä moitittavuus oli ratkaisevaa irtisanomisperusteen kannalta. Hallinto-oikeus totesi, että A:lle annettujen varoitusten perusteena olevat teot osoittivat kokonaisuutena piittaamattomuutta työnjohtomääräyksistä. Irtisanomisen hetkellä työterveyslääkärin vastaanoton tapahtumista oli käynnistetty rikostutkinta, jonka lopputulemasta ei vielä ollut tietoa. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että teon rikosoikeudellisesta moitittavuudesta huolimatta A:n menettely oli käyttäytynyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. A:n lausuma oli osoittanut huonoa harkintakykyä ja oli ollut omiaan lisäämään epäluottamusta työnantajan ja A:n välillä. Vartioupseerin tehtävät edellyttivät erityistä luottamusta työnantajan ja virkamiehen välillä. Hallinto-oikeus otti huomioon, että poliisin ampuma-aseiden hallussapitoon sopimattomaksi toteaman henkilön jatkaminen rajavartiomiehen tehtävässä olisi ollut omiaan heikentämään luottamusta Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Hallinto-oikeus otti huomioon myös sen, että A:lla oli takanaan pitkä virkaura. A:n oli tullut ymmärtää vähemmän kokenutta virkamiestä paremmin virkatehtäviensä ja asemansa edellyttämä käyttäytymisvelvoite, virkatehtävien asianmukaisen hoitamisen tärkeys ja työnjohtomääräysten noudattamisen merkitys. Kun otettiin huomioon, että A oli tuomittu rikosoikeudelliseen rangaistukseen virkatehtäviin ja niihin liittyviin valtuuksiin liittyvistä teoista ja lisäksi erilaisten moitittavien tekojen lukumäärä ja toistuvuus, oli A:n irtisanomiselle ollut erityisen painava syy.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Lainvoimainen.
Valtion_virkamieslaki_14_§_1_momentti
Valtion_virkamieslaki_14_§_2_momentti
Valtion_virkamieslaki_25_§_2_momentti
Rajavartiolaitoksen_hallinnosta_annettu_laki_20_§_1_momentti
Rajavartiolaitoksen_hallinnosta_annettu_laki_20_§_2_momentti
