Korkeimman hallinto-oikeus 12.10.2017 T 5081 
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 5.6.2015 nro 15/0364/2

Asia: Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva valitus

Asiasanat:
Irtisanominen yksilöperusteella
Käyttäytymisvelvollisuus
Rajavartiolaitos
Rikostuomio
Sopimattomuus
Virkavelvollisuuden rikkominen 
Yleinen luottamus viranomaiseen 

Rajavartioston komentaja oli päätöksellään irtisanonut vanhemman rajavartija A:n virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua ja lisäksi A oli valtion virkamieslain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla pidätetty virantoimituksesta välittömästi. Perusteena irtisanomiselle ja virantoimituksesta pidättämiselle päätökselle irtisanoa A ja pidättää tämä virastaan oli A:n Helsingin käräjäoikeudesta saama lainvoimainen tuomio perättömän lausuman antamisesta tuomioistuimessa. Tuomiolla ei ollut liityntä A:n virkatehtäviin. Rajavartioston komentajan päätöksessä katsottiin An menettelyllään vaarantaneen luottamusta häneen rajavartijana ja siten myös luottamusta Rajavartiolaitokseen. Tästä syystä käsillä oli Rajavartiolaitoksen mukaa valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukainen erityisen painava syy A:n irtisanomiselle. 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi 5.6.2015 antamallaan päätöksellä rajavartioston komentajan päätöksen A:n irtisanomisesta ja palautti asian rajavartiostolle uudelleen käsiteltäväksi. Käsillä ei hallinto-oikeuden mukaan asiaa kokonaisuutena arvioidessa ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä. Riittävä seuraus virkavelvollisuuksien vastaisesta toiminnasta ja niiden laiminlyönnistä olisi hallinto-oikeuden mukaan ollut virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 20 a §:n mukaisesti. 

Rajavartiolaitos valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Saman pykälän 2 momentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Arvioinnissa huomioon oli otettava myös rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun laki, jonka 10 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävän virkamiehen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava. Saman lain 20 §:n mukaan rajavartiomiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

A:n tehtäviin vanhempana rajavartijana kuului työjärjestyksen mukaan muun ohessa vastata Rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta tehtyjen suunnitelmien ja esimiehen käskyjen mukaisesti. Tehtävissään A käytti rajavartiomiehelle laissa säädettyjä toimivaltuuksia virkatehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi säädettyjen rikosten ennalta ehkäisemiseen, tutkinnan turvaamiseen, rikoksesta epäiltyjen selvittämiseen ja tarvittaessa kiinni ottamiseen ja pakkokeinojen käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Virantoimituksessa eteen tulevissa asiakastilanteissa, joissa puututaan tarvittaessa kansalaisten perusoikeuksiin, on usein vastakkain rajavartiomiehen ja asiakkaan sana sanaa vastaan. Näissä tilanteissa luottamus rajavartijaan ja Rajavartiolaitoksen toimintaan on erittäin tärkeää.

Virkamiehen virkasuhteen irtisanominen tai määräaikainen erottaminen virantoimituksesta eivät olleet rikosoikeudellinen seuraamuksia, vaan virkamiesoikeudellisia seuraamuksia virkamiehen yleisen käyttäytymisvelvollisuuden sekä rajavartiomiehen erityisen käyttäytymisvelvollisuuden vastaisesta toiminnasta. Valittaja käräjäoikeudessa saama ehdollinen vankeusrangaistus perättömän lausuman antamisesta tuomioistuimessa ei siksi estänyt virkamiesoikeudellisen seuraamuksen määräämistä hänelle saman menettelyn perusteella.

A oli lainvoimaisella tuomiolla tuomittu tahallisesta rikoksesta oikeudenkäyttöä vastaan. Toimimalla näin hän oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan rikkonut vakavalla tavalla sekä valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin käyttäytymisvelvollisuuttaan, että aiemmin avattua Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 20 §:ää. Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että ottaen huomioon A:n syyksi luetun rikoksen laadun ja vakavuuden, rajavartioston komentajalla oli A:n pitkästä moitteettomasta virkaurasta huolimatta ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy A:n irtisanomiseen. Rajavartioston komentaja oli myös voinut katsoa irtisanomisen perusteena olevan rikoksen osoittavan A:n siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta ole voitu jatkaa, ja pidättää hänet virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti voimaan rajavartioston komentajan päätöksen. 

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet:

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §, 10 §:n 1 momentti, 20 §, 20 a §:n
Valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentti
Valtion virkamieslain 40 §:n momentti ja 2 momentin 4 kohta