Päätös KHO 30.6.2022 Nimittämispäätös nro H2032/2022 (diaarinumero 544/03.04.04.04.03/2022)
Asia
Valitus virkaan nimittämistä koskevassa asiassa
Asiasanat
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös
Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa
Virasto oli 22.1.2020 tekemällään päätöksellä nimittänyt ylivirastomestarin virkaan D:n 1.3.2020 lukien. Virkaan nimittämättä jääneet A, B ja C vaativat kukin päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanokieltoa. Kaikki kolme valittajaa nostivat esiin muun muassa heidän pidemmän työkokemuksensa virkaan valittuun D:hen nähden. Kaikilla kolmella valittajalla oli myös aiempaa työkokemusta kyseisen viraston virastomestarin tehtävistä. Lisäksi B ja C toivat esiin heidän lähiesimieskokemuksensa, jota heidän näkemyksensä mukaan D:llä ei ollut. B:n mukaan viranhakuilmoituksessa hakijoilta oli odotettu muun ohella lähiesimieskokemusta, joten D ei täyttänyt viranhaussa edellytettyjä vaatimuksia kyseisen kokemuksen puuttuessa häneltä.
Hallinto-oikeus toi esiin perusteluissaan aluksi valituksenalaisesta päätöksestä, että siinä oli katsottu sekä D:llä että jokaisella kolmella valittajalla olleen kokemuksensa puolesta sinänsä riittävät edellytykset hoitaa ylivirastomestarin virkaa. Hallinto-oikeus totesi, että D:hen verrattuna A:lla ja B:llä oli selvästi ja C:llä jonkin verran enemmän työkokemusta, mutta pelkästään pidempi työkokemus ei yleiset virkanimitysperusteet huomioon ottaen merkinnyt sitä, että henkilöä oli sen perusteella pidettävä kokonaisarviossa ansioituneempana. Ne virkaan nimitettävältä toivotut muut valmiudet ja ominaisuudet, jotka nimitysharkinnassa oli otettu huomioon, kävivät hallinto-oikeuden mukaan ilmi sekä hakuilmoituksesta että valituksenalaisen päätöksen perusteluista. Nimityspäätöksen tehnyt viranomainen oli sille kuuluvan harkintavallan nojalla voinut painottaa valintaperusteita, joita se oli pitänyt kysymyksessä olevan lähiesimiestehtävän hoitamisen kannalta tärkeinä.
Koska virkaan valitulla tai kenelläkään valittajista ei ollut merkittävää kokemusta esimiestehtävistä, heidän valmiuksiaan suoriutua tällaisesta tehtävästä oli arvioitu, ja oli hallinto-oikeuden mukaan voitukin arvioida, muiden seikkojen kuten haastattelun sekä virastossa jo työskentelevien hakijoiden osalta myös heidän aikaisemmasta työskentelystään saadun käsityksen perusteella. Näin voitiin toimia myös B:n ja C:n kohdalla, jolloin aiempaa lyhyttä esimieskokemusta ei voitu ottaa huomioon.
Kun otettiin huomioon D:n työkokemus, alan ammattitutkinto sekä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan saatu käsitys, virasto oli ansioita kokonaisuutena arvioiden voinut katsoa, ettei ketään valittajista pidemmästä virastomestarin työkokemuksestaan huolimatta ollut pidettävä D:tä ansioituneempana ylivirastomestarin virkaan. D:n henkilökohtaiset ominaisuudet olivat puoltaneet hänet valitsemistaan virkaan ja valittajien henkilökohtaiset ominaisuudet eivät. Asiassa valittajien ja D:n ansioista sekä niiden vertailusta esitetyn selvityksen perusteella virasto oli kokonaisarvioinnissaan voinut pitää D:tä valittajia ansioituneempana kysymyksessä olevaan ylivirastomestarin virkaan. Virasto oli näin ollen tehnyt hallinto-oikeuden mukaan päätöksensä harkintavaltansa rajoissa, eikä se ollut lainvastainen.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ollut syytä.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Lainvoimainen.
Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.
Sovelletut oikeusohjeet
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 57 § 1, 2 ja 4 momentti
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti ja perustuslakia koskeva hallituksen esitys (HE 1/1998 vp)
Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti, 55 § 1 momentti ja 59 § 1 momentti
Hallintolaki 6 §
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 3 § 1 momentti, 4 §, 5 § 2 momentti ja 6 § 1, 2 ja 3 momentti
