Päätös Korkein hallinto-oikeus 4.1.2023 Nimittämispäätös nro 12/2023 (diaarinumero 819/03.04.04.04.03/2022

 

Asia     
Valtion virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Harkintavalta 
Kokonaisarvio 
Nimitysharkinta 
Nimittämispäätös
Nimityspäätös 
Tasapuolinen kohtelu 

Asian tausta ja käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valtioneuvosto oli yleisistunnossaan 10.2.2022 tekemällään päätöksellä nimittänyt ministeriön johtajan virkaan B:n. Päätöksen perustelujen mukaan B täytti hyvin kaikki viran kelpoisuusvaatimukset ja hakuilmoituksessa mainitut johtajan tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytykset. B:llä oli johtamistehtävistä hankittu hyvä ja laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuuden tuntemus ja hyvä sote-uudistuksen tuntemus. B:llä oli haastatelluista hakijoista laajin johtamis- ja esihenkilökokemus. Haastattelun ja henkilöarvioinnin perusteella B:llä oli parhaat henkilökohtaiset valmiudet ja vahva motivaatio tehtäviin ja johtajalle suunniteltuun rooliin ministeriössä. Myös henkilöarvio tuki B:n valintaa.

Virkaan nimittämättä jäänyt A valitti päätöksestä ja vaati päätöksen kumoamista. A perusteli vaatimustaan muun ohella sillä, että asian valmistelu ja virantäyttö ei ollut ollut tasapuolista, objektiivista eikä tarkoitussidonnaista, ja valtioneuvosto oli ylittänyt harkintavaltansa. Nimitysmuistiossa ei ollut käsitelty lainkaan hakuilmoituksen mukaista perehtyneisyyttä valtionavustushankkeisiin, ja A oli ainut, jolla oli niistä kokemusta. A:n mukaan hänet oli sivuutettu valinnassa, vaikka hänen oli todettu nimitysmuistiossa tuntevan viran tehtäväalaa laajimmin ministeriön näkökulmasta sekä omaavan laaja-alaisen kokemuksen valtionhallinnon johtamis- ja esihenkilötehtävistä. Virkaan valitun B:n kokemus hallinnollisista esihenkilötehtävistä oli arvioitu asiaa perustelematta A:ta laajemmaksi. Nimitysmuistiosta ei myöskään ilmennyt, mihin arviot hakijoiden valmiuksista tulokselliseen yhteistyöhön sote-uudistuksen yhteistyökumppaneiden kanssa perustuivat. A:n henkilöarvioinnissa oli otettu kantaa hänen soveltuvuuteensa hypoteettiseen matriisiorganisaatioon eikä hakuilmoituksen mukaiseen organisaatioon. A:n mukaan tällaisesta ei ollut keskusteltu henkilöarvioinnissa eikä henkilöarvion yhteenvedosta ilmennyt, mihin johtopäätös perustui. 

Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ratkaistavana, oliko virkanimitys valmisteltu asianmukaisesti ja ottaen tasavertaisesti huomioon hakijoiden ansiot, ja oliko valtioneuvosto nimityspäätöstä tehdessään ylittänyt sille kuuluvan harkintavallan. Korkein hallinto-oikeus totesi arvioinnin lähtökohtana, että sekä B että A täyttivät haettavana olleen viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijoita oli nimitysmuistion mukaan ensin vertailtu hakemusasiakirjojen perusteella ottaen erityisesti huomioon kokemus esihenkilö- ja johtamistehtävistä ja laaja-alainen perehtyneisyys yksikön tehtäväalueeseen. Ansioituneimmiksi oli arvioitu muun muassa B ja A, jotka oli kutsuttu kahden muun hakijan ohella haastatteluun. Haastateltuja hakijoita oli nimitysmuistion mukaan vertailtu erityisesti muodollisten kelpoisuusvaatimusten ohella ottaen huomioon esihenkilö- ja johtamiskokemus, sote-uudistuksen ja palvelujärjestelmän kokonaisuuden tuntemus, toimeenpanokyky sekä valmiudet tulokselliseen yhteistyöhön uudistuksen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että nimitysharkinnassa oli voitu johtajan viran luonne ja tehtävät huomioon ottaen painottaa laaja-alaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja toimeenpantavan sote-uudistuksen tuntemusta. B:n ja A:n tuntemus viran tehtäväalasta oli painottunut eri tavalla, mutta heidän ansioitaan oli pidetty asianmukaisin perustein nimitysmuistiosta ilmenevällä tavalla kokonaisuutena varsin tasaveroisina. B:llä oli voitu nimitysmuistiosta ja nimityspäätöksen perusteluista ilmenevän perusteella arvioida olleen pisin ja laajin kokemus hallinnollisista esihenkilötehtävistä. Valtioneuvosto oli sille kuuluvan harkintavallan nojalla myös voinut painottaa valintaperusteita, joita se oli pitänyt johtajan viran hoitamisen kannalta tärkeinä. Toimeenpanokykyä ja valmiuksia tulokselliseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteistyökumppaneiden kanssa oli voitu pitää johtajan tehtävän luonne huomioiden valinnassa merkityksellisinä henkilökohtaisina ominaisuuksina. A oli kuulunut haastateltujen hakijoiden joukkoon ja hänen haettavana olleen viran tehtävien kannalta olennaisia henkilökohtaisia valmiuksiaan oli arvioitu lisäksi ulkopuolisen asiantuntijan toteuttaman henkilöarvioinnin avulla.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että nimitysmuistion perusteella nimityspäätöksen valmistelu oli suoritettu asianmukaisesti ja hakijoiden ansioita tasavertaisesti vertaillen. Edellä B:n ja A:n ansioista ja niiden vertailusta esitetyn perusteella asiassa oli kokonaisharkinnan perusteella voitu pitää B:tä ansioituneempana kysymyksessä olevaan johtajan virkaan kuin A:ta. Valtioneuvosto oli nimittäessään B:n tähän virkaan tehnyt päätöksensä harkintavaltansa rajoissa. Päätös ei ollut yleiset nimitysperusteet sisältävän Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin vastainen eikä muutenkaan lainvastainen. Tämän vuoksi valitus oli hylättävä.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Korkein hallinto-oikeus

Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti
Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti 
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä 7 § 1 kohta
Valtioneuvoston ohjesääntö 43 § 1 momentti 3 kohta
Hallintolaki 6 §
Perustuslakia koskeva hallituksen esitys (HE 1/1998 vp)
Hallituksen esityksen muun muassa laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 77/2017 vp) 59 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut