Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 5.6.2015 15/0364/2

Irtisanominen yksilöperusteella            
Virantoimituksesta pidättäminen
Määräaikainen virantoimituksesta erottaminen        
Yleinen luottamus viranomaiseen
Rikostuomio
Rajavartiolaitos
Luottamuspula
Virkavelvollisuuden laiminlyönti
Virkavelvollisuuden rikkominen
Yhdenvertainen kohtelu
Käyttäytymisvelvollisuus
Palvelusrikkomus
Taloudellinen vahinko
Suhteellisuusperiaate
Vapaa-aika
Ne bis in idem-periaate
Epäasiallinen käyttäytyminen
Sopimaton käytös

Virasto oli irtisanonut vanhempi rajavartija A:n virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden irti-sanomisajan kuluttua. A oli pidätetty virantoimituksesta välittömästi. Päätöksen mukaan käräjäoikeus oli tuominnut A:n tuomioistuimessa annetusta perättömästä lausumasta todistajana kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus oli ehdollinen ja tuomio oli lainvoimainen. Viraston päätöksen mukaan syyllistyminen kyseiseen vakavaan rikokseen oli lähtökohtaisesti sellaista menettelyä, joka vaarantaa luottamusta virastolle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen riippumatta siitä, onko teko tehty virassa vai vapaa-aikana. 

Käräjäoikeus oli rangaistusseuraamusta määrätessään katsonut, että A:n toiminta oli ollut erityisen häikäilemätöntä ja moitittavaa. Käräjäoikeus oli silti rangaistusta mitatessaan ottanut rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon, että A oli kutsuttu todistamaan asiassa, jossa hän olisi entisenä huippu-urheilijana totuudenmukaisesti puhumalla aiheuttanut itselleen häpeällisen ja mahdollisesti huomattavaa vahinkoa aiheuttavan seikan ilmitulon, joka olisi saanut huomattavan suurta ja häpeällistä julkisuutta.

Hallinto-oikeuden mukaan se, että A oli käräjäoikeudessa tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen perättömän lausuman antamisesta tuomioistuimessa, ei estänyt virkamiesoikeudellisen seuraamuksen määräämistä hänelle saman menettelyn perusteella. Hallinto-oikeus totesi, että rikosta, johon A oli syyllistynyt ja joka oli ollut hänen irtisanomisensa perusteena, oli pidettävä vakavana. Rikoksesta johtuvia virkamiesoikeudellisia seurauksia harkittaessa oli kuitenkin huomioitava se, että A oli kutsuttu todistamaan asiassa, jossa hän olisi voinut aiheuttaa itselleen häpeällisen ja mahdollisesti huomattavaa vahinkoa aiheuttavan seikan ilmitulon. Lieventävänä seikkana tuli huomioida myös se, että tilanne oli A:n mukaan tullut hänelle täytenä yllätyksenä. Hallinto-oikeuden mukaan rajavartiomiehen on käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta virastolle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. 

A:n päätehtävä oli ollut maastossa partiointi ja rajaturvallisuuden vartioiminen. A oli työskennellyt joko työparin kanssa tai osana ryhmää eikä hän ollut koskaan joutunut todistamaan oikeudessa virkatehtäviinsä liittyen. Vaikka A oli toiminut tavalla, joka oli omiaan vaarantamaan luottamusta Rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon, ei menettelyä voitu vakavuudeltaan verrata tilanteeseen, jossa perättömän lausuman antaminen tuomioistuimessa olisi liittynyt A:n virkatehtäviin.  Myös A:n pitkä ja nuhteeton virkaura oli otettava huomioon virkamiesoikeudellisia seuraamuksia harkittaessa. Hallinto-oikeuden mukaan asiassa tuli esille useita seikkoja, joiden perusteella katsottiin, ettei A:n irtisanomiselle ollut valtion virkamieslain mukaista erityisen painavaa syytä. Hallinto-oikeus katsoi, että riittävä seuraus olisi kyseisessä tapauksessa ollut virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Hallinto-oikeus kumosi rajavartioston päätöksen ja palautti asian rajavartiostolle uudelleen käsiteltäväksi. 

(Ään. 2–1)

KHO 12.10.2017 T 5081: Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A:ta ei voitu katsoa asetetun eriarvoiseen asemaan Rajavartiolaitoksessa aiemmin noudatettuun käytäntöön verrattuna. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että rajavartioston komentajalla oli ollut erityisen painava syy A:n vanhemman rajavartijan virkasuhteen irtisanomiseen. Sen lisäksi irtisanomisen perusteena olleen rikoksen oli voitu katsoa osoittavan A:n siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei viran-toimitusta oltu voitu jatkaa.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Rajavartioston komentajan päätös A:n virkasuhteen irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä välittömästi irtisanomisen jälkeen jäi voimaan.

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta 10 § 1 momentti
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta 20 §
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta 20 a §
Valtion virkamieslaki 14 §
Valtion virkamieslaki 25 § 2 momentti