Turun hallinto-oikeus 4.2.2015 15/0031/1

Kirjallinen varoitus        
Työnjohtomääräys
Virkavelvollisuuden laiminlyönti        
Täytäntöönpanokielto    
Työnantajan ohjeistuksen noudattaminen
Viran siirtäminen
Luvaton poissaolo    
                    
Virasto oli 17.2.2014 antanut A:lle valtion virkamieslain mukaisen varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä 31.12.2013–3.2.2014 välisenä aikana, koska A oli jättänyt huomiotta työantajansa antamia työnjohto- ja valvontamääräyksiä ja ollut luvattomasti poissa työpaikaltaan. 

Virasto oli 30.10.2013 päättänyt siirtää A:n viran sijoituspaikkakunnan Säkylästä Turkuun 1.11.2013 alkaen. Samalla virasto oli päättänyt virkaan kuuluvien tehtävien sisällöstä. A oli valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen ja pyytänyt päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Hallinto-oikeus oli antamallaan välipäätöksellä hylännyt täytäntöönpanokieltovaatimuksen ja korkein hallinto-oikeus oli 27.3.2014 pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen. Hallinto-oikeus oli 10.4.2014 hylännyt A:n valituksen sijoituspaikkakunnan siirtämisestä. A:n esimies oli lähettänyt 30.12.2013 A:lle sähköpostiviestin, jossa hän oli ilmoittanut työnantajan edellyttävän, että A siirtyy työskentelemään Turun toimipisteessä ja noudattaa virkaehtosopimuksen mukaista virastotyöaikaa. Kehotus oli lähetetty A:lle uudelleen muun muassa 3.1.2014 ja 8.1.2014.

Hallinto-oikeus totesi, ettei se voi enää varoituspäätöstä koskevan valituksen yhteydessä tutkia sijoituspaikkakuntaa koskevan päätöksen lainmukaisuutta. Valtion virkamieslain mukaan viraston yhteisen viran sijoittamista viraston sisällä koskeva päätös tulee noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä. Valitusviranomainen ei ollut kieltänyt A:n sijoituspaikkakuntaa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa, joten työnantaja oli voinut edellyttää, että A siirtyy työskentelemään Turun toimipisteessä. A oli ollut velvollinen noudattamaan työnantajan viran sijoituspaikkakuntaa ja virkatehtäviä koskevaa päätöstä siitä huolimatta, ettei kyseinen päätös ole ollut lainvoimainen. Asiassa oli riidatonta, ettei A ollut viraston päätöksen 30.10.2013 jälkeen saapunut työskentelemään viraston Turun toimipisteeseen, eikä suorittanut päätöksen mukaisia virkatehtäviä. A:lle ei myöskään ollut myönnetty virkavapautta, eikä hänellä ollut jaksoon sisältynyttä sairauslomajaksoa lukuun ottamatta muutakaan laissa tarkoitettua perustetta keskeyttää työnteko. Työnantaja oli antanut A:lle toistuvasti työnjohto- ja valvontamääräyksiä, joita A ei ollut noudattanut. A oli ollut luvattomasti poissa työpaikaltaan. A oli siten laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan ja virasto oli voinut antaa A:lle kirjallisen varoituksen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

KHO 23.6.2016 T 2813: Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.

Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 24 §
Valtion virkamieslaki 57 § 4 momentti