Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Turun hallinto-oikeuden päätös 16.3.2020 20/0050/1

Asia: Kirjallista varoitusta ja virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Asiasanat: 
Irtisanominen yksilöperusteella
Kirjallinen varoitus
Korvausvaatimus
Toimivallan ylittäminen

Vankiterveydenhuollon yksikön ylilääkäri oli antanut osastonhoitaja A:lle 20.3.2018 valtion virkamieslain 24 §:n mukaisen kirjallisen varoituksen. Myöhemmin 4.5.2018 A irtisanottiin samaisen vankiterveydenhuollon yksikön päätöksellä valtion virkamieslain 25 §:n nojalla. A valitti samassa yhteydessä molemmista päätöksistä hallinto-oikeuteen. 

Kirjallisen varoituksen osalta kysymys oli siitä, oliko A jättänyt konsultoimasta asianmukaisesti lääkäriä potilaan lääkehoitoon liittyen sekä useista virhekirjauksista sairauskertomusjärjestelmässä. 
Työnantaja katsoi A:n vaarantaneen potilasturvallisuuden ja syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen työtehtävissään. A kertoi asian kaikissa käsittelyvaiheissa konsultoineensa puhelimitse lääkäriä ennen potilaan hoitoa, mutta lääkäri C, jota A väitti konsultoineensa, kiisti että keskustelua olisi käyty. A:lle Varoituksen antanut ylilääkäri B ilmoitti asian suullisessa käsittelyssä, että varoitusta ei olisi annettu, jos olisi käynyt ilmi, että A oli konsultoinut lääkäriä. Hallinto-oikeus antoi tälle seikalle merkitystä ja katsoi, että asiassa saadun selvityksen mukaan kumpikaan, ei A eikä C kyennyt esittämään selvitystä, jonka mukaan konsultaatiopuhelu olisi tapahtunut tai sitä ei olisi tapahtunut. Työnantaja oli kuitenkin katsonut C:n kertomuksen olleen uskottavampi, minkä vuoksi varoitus oli annettu sen olettamuksen perusteella, että A oli toiminut ilman konsultaatiota ja määrätessään lääkettä ylittänyt ammattioikeutensa rajat. Hallinto-oikeus kuitenkin arvioi asiassa tulleen selvitetyksi, että A oli konsultoinut lääkäriä potilaan lääkehoidosta, joten hän ei ollut ylittänyt ammattioikeuksiaan ja varoitus oli siksi perusteeton. 

A irtisanottiin yksilöllisellä perusteella, kun oli käynyt ilmi, että hän oli muuttanut lääkkeen annostuksen muodosta ”1x 1-3 tarvittaessa” muotoon ”3x1”. A katsoi kyseessä olleen potilaan lääkityksen tarkistuksesta, mutta työnantaja katsoi kyseessä olleen lääkemääräyksen muuttaminen, johon A:lla ei ollut valtuuksia. Hallinto-oikeus otti tässä työantajan kanssa yhtenevän kannan. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että vaikka A:n toiminta oli moitittavaa, hän ei ollut ylittänyt oikeuksiaan tahallisesti ja kyseessä oli yksittäistapaus. Nämä seikat sekä A:n hyvin pitkä ja enne tätä moitteeton ura sairaanhoitajana ja esimiehenä huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että käsillä ei ollut virkamieslain 25 §:n mukaista erityisen painavaa syytä irtisanoa A. 

Hallinto-oikeus kumosi kirjallista varoitusta ja irtisanomista koskeneet päätökset. 

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 49 § 1, 3 ja 4 momentti, 51 §, 74 § 1 ja 2 momentti
sekä 75 § 2 momentti 
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 2 momentti
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun laki 22 §
Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §
Valtion virkamieslaki 14 §, 24 §, 25 § 2 momentti, 66 § 2 ja 4 momentit
Valtion virkamiesasetus 43 §