Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Määräaikainen virkasuhde                                                               Vaasan hallinto-oikeus
Työn kausiluonteisuus                                                                      
Sijaisuus                                                                                              17/0190/1
Lisätyövoiman tarve                                                                        
Korvausvaatimus                                                                               A: 22.5.2017

A oli hallintoriitahakemuksessaan vaatinut, että työnantaja ELY–keskus velvoitetaan maksamaan hänelle 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. A:n mukaan työnantajalla ei ollut ollut perusteita nimittää häntä toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin 15.3.2012 – 28.2.2015 välisenä aikana. A oli työskennellyt ELY–keskuksessa määräaikaisissa virkasuhteissa eläinvalvonnassa tarkastajana erillisellä määräyksellä yhteensä viisi vuotta ja kaksi kuukautta. Määräaikaisuuksissa oli ollut katkos 1.1. – 14.3.2012 välisenä aikana.

Osa A:n määräaikaisista virkasuhteista oli työnantajan mukaan perustunut sijaisuuksiin ja siihen, että suoritettava työ oli ollut kausiluonteista. Hallinto-oikeus totesi korkeimman hallinto-oikeuden omaksuman kannan mukaisesti, että sijaisuus on valtion virkamieslain mukaisesti hyväksyttävä peruste määräaikaisuudelle. Sijaisen ei tarvitse hoitaa samoja tehtäviä kuin virkaan nimitetyn virkamiehen, vaan virastoissa on mahdollisuus järjestää tehtävät asioiden hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoi, että A:n sijaisuuksiin perustuneiden määräaikaisten virkasuhteiden 1.1. – 30.4.2013, 1.5. – 30.9.2013, 1.10.2013 – 31.5.2014 ja 1.6. – 31.8.214 osalta ei ollut edellytyksiä korvaukseen.

Muilta osin A:n määräaikaiset virkasuhteet olivat työnantajan mukaan perustuneet työn kausiluonteisuuteen ja tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Hallinto-oikeus otti huomioon, että A oli jatkuvasti hoitanut samoja työtehtäviä, jotka eivät vastanneet sen virkamiehen tehtäviä, jonka sijaisena A oli toiminut. A:n määräaikaisten virkasuhteiden päätyttyä tarkastajan virka oli julistettu haettavaksi ja ratkaisua oli perusteltu sillä, että eläinvalvontaan tarvittiin enemmän resursseja. Hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n suorittamia tehtäviä voitu pitää kausiluonteisina eikä tällä perusteella voitu katsoa, että määräaikaisuudelle olisi ollut perusteltu syy. Määräaikaisia virkasuhteita oli ilmeisesti käytetty työnantajan rajallisten resurssien vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä on kuitenkin todettu, että valtion tuottavuusohjelman mukaisella säästötavoitteella, virkojen täyttölupakiellolla ja asianomaisen ministeriön asettamilla rajoilla käytettävissä oleville henkilötyövuosille ei ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa määräaikaisen nimityksen lainmukaisuutta. Hallinto-oikeus katsoi, että niiltä osin kuin määräaikaisten nimitysten perusteena oli ollut työn kausiluonteisuus tai resurssivaje, edellytykset palkkaa vastaavan korvauksen määräämiseen olivat olemassa.

Hallinto-oikeus määräsi työnantajan maksamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Korvausvaatimus hylättiin muilta osin.

Lainvoimainen.

Valtion_virkamieslaki_9_§
Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti
Valtion_virkamieslaki_56_§_2_momentti