Sponsorointi valtionhallinnossa -työryhmän loppuraportti: Sponsorirahoitus ei saa vaarantaa valtion virastojen objektiivisuutta ja riippumattomuutta
Sponsorirahoitus voi tietyin edellytyksin ja oikein toteutettuna antaa lisäresursseja valtion virastoille ja laitoksille. Sponsorirahoituksen merkitys valtionhallinnon toimintojen kokonaisrahoituksessa ei voi jatkossakaan kasvaa kovin suureksi, koska virastojen ja laitosten julkisoikeudelliset tehtävät edellyttävät riippumattomuutta ja yleistä luottamusta. Virastojen ja laitosten perustoiminnan rahoitus ei voi rakentua yrityksiltä saatavan, luonteeltaan usein satunnaisen rahoituksen varaan. Sponsorirahoituksen hankkimisen tavoitteena voi olla ainoastaan pyrkimys saada lisäresursseja tiettyihin erikseen määriteltyihin kohteisiin. Valtionhallinnossa näitä olisivat lähinnä tiede sekä kulttuuri- ja taidelaitokset, niiden toimintaan liittyvät projektit ja tilaisuudet sekä muut erillishankkeet, joiden julkisuusarvo on poikkeuksellisen suuri.
Tätä mieltä on sponsorointia valtionhallinnossa selvittänyt työryhmä, joka on jättänyt loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle. Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion virastojen ja laitosten toimintaan kohdistuva sponsorointi sekä siinä noudatettavat menettelytavat, arvioida sponsoroinnin merkitys ja hyväksyttävyys osana virastojen ja laitosten toiminnan rahoitusta sekä tällaisen rahoituksen lisäämismahdollisuudet. Niin ikään työryhmän tehtävänä oli hahmotella sponsorisopimuksissa sekä virastojen ja laitosten taloudenhoidossa sponsorointiin sovellettavat periaatteet ja menettelytavat. Lisäksi työryhmän tuli arvioida mahdolliset lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistarpeet sekä esittää tarvittavat lainsäädäntö- ja muut ehdotukset.
Työryhmän mielestä sponsorirahoitusta voidaan hankkia ja käyttää lähtökohtaisesti vain silloin, kun rahoituksen kohteena olevan viraston tehtävät ovat sellaisia, ettei niiden yhteydessä käytetä julkista valtaa hallinnollisen sääntelyn tai valvonnan alueella. Sponsorituen käyttö ja sen mukanaan tuomat velvoitteet eivät saa vaarantaa viraston objektiivisuutta ja riippumattomuutta julkisen vallan käyttäjänä.
Työryhmä ei katsonut tarkoituksenmukaiseksi eikä edes mahdolliseksi tehdä ehdotusta ohjeiksi sponsoriyhteistyöhön valtionhallinnossa sovellettavista yksityiskohtaisista menettelytavoista. Työryhmä esittää kuitenkin joukon periaatteita valtionhallinnon sponsorointiyhteistyölle. Periaatteet liittyvät mm. sponsorille asetettaviin vaatimuksiin, sponsorihankintaan ja -sopimuksiin, sponsoripanoksiin ja vastikkeisiin sekä sponsoriyhteistyön hallinnolliseen käsittelyyn.
Työryhmän linjaamien periaatteiden mukaan sponsoroinnin on kohdistuttava virastoon, ei sen virkamiehiin. Sponsorointi ei saa johtaa siihen, että virastolle syntyisi sopimuksen ulkopuolella velvoitteita sponsoria kohtaan. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa tilanteissa, joissa on kyse arvoltaan merkittävästä tai toistuvasta sponsoroinnista.
Sponsoriyhteistyössä tulee ottaa huomioon kilpailulainsäädäntö ja valtion hankintoja koskeva lainsäädäntö. Sponsorointia ei pidä hakea eikä hyväksyä sellaisilta tahoilta, joiden harjoittama
toiminta on riippuvaista viraston harjoittaman julkisen vallan käytöstä, esimerkiksi viraston myöntämistä luvista. Mahdollisuutta sponsoriyhteistyöhön tulee tarjota puolueettomasti ja tasapuolisesti kaikille sellaisille tahoille, joiden voidaan olettaa olevan siitä kiinnostuneita.
Työryhmä mielestä sponsoriyhteistyön kautta saatavaan rahoitukseen tulee valtion taloushallinnossa soveltaa samoja menettelytapoja kuin muuhunkin viraston omaehtoiseen rahoituksen hankintaan. Merkittävästä sponsoriyhteistyöstä ja sen huomioon ottamisesta budjetoinnissa tulee keskustella ohjaavan viranomaisen kanssa osana virastojen tulosohjausmenettelyä.
Työryhmä ehdottaa, että ns. suoraa budjettirahoitusta täydentävään rahoitukseen (sponsorirahoitus, maksullinen toiminta, lahjoitukset ja yhteisrahoitteinen toiminta) valtion taloushallinnossa sovellettavien periaatteiden selkeyttämiseksi ja täsmentämiseksi asetettaisiin erillinen jatkoselvitys, joka analysoisi tilannetta vuoden 1999 tilinpäätös- ym. tietojen perusteella.
Sponsorointia valtionhallinnossa pohtineen työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriöstä. Jäseninä olivat ylitarkastaja Riitta Laitinen ulkoasiainministeriöstä, hallitusneuvos Arto Nieminen sisäasiainministeriöstä, budjettineuvos ArtoMerimaa valtiovarainministeriöstä, ylitarkastaja Juhani Dammert ja hallitusneuvos Riitta Kaivosoja opetusministeriöstä, erikoistutkija Marita Virtanen Valtiokonttorista sekä hallintojohtaja Jukka Wallin ja lakimies Tuula Hämäläinen Valtion taidemuseosta. Sihteereinä toimivat Marita Virtanen ja Tuula Hämäläinen.
Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale, puh. (09) 160 3211.
Työryhmän muistio löytyy valtiovarainministeriön verkkosivuilta kohdasta julkaisut.