Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Suomi on vaarassa joutua EU:n finanssipoliittiselle tarkkailuluokalle
Euroopan komission arvio vahvistaa, että Suomen julkisen talouden tilanne ei ole hyvä: alijäämä ylittää kolmen prosentin viitearvon ensi vuonna, ja velka jatkaa kasvamistaan.
Komissio julkaisi talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin tiistaina 21. marraskuuta. Paketissa komissio vahvistaa EU:n yleiset taloudelliset painopisteet, arvioi euroalueen jäsenmaiden alustavat talousarviosuunnitelmat ja antaa euromaille talouspoliittisia suosituksia seuraavaksi vuodeksi.
Komissio näkee Suomen tilanteessa selviä riskejä: Alijäämämme on jo ensi vuonna viitearvon yläpuolella (3,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen). Lisäksi olemme Belgian ja Italian ohella ainoita yli 60 prosentin julkisen velka-asteen euromaita, joissa julkisen velan määrä kasvaa. Lähestymme myös kovaa vauhtia velkatasossa EU:n keskiarvoa, joka on 83,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsin ja Tanskan velka-aste on 30 prosenttia.
Valtion takausvastuut ovat nousseet huolestuttavan korkealle. Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Valtio ei muodosta tässä poikkeusta. Riskit voivat realisoitua, ainakin osittain. Valiokunta on kiinnittänyt valtion kasvaviin takausvastuisiin huomiota – ja syystä. Niitä on jo melkein 70 miljardia euroa.
Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalla.
Kansallisesti rahoitetut menot kasvussa
Komission mukaan on olemassa riski, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma ensi vuodelle ei ole EU:n neuvoston viime heinäkuussa hyväksymän suosituksen mukainen. Komissio arvioi, että finanssipolitiikan viritys on Suomessa elvyttävä ensi vuonna, vaikka sen pitäisi kiristyä.
Komissio kehottaa Suomea ryhtymään tarvittaviin toimiin kansallisessa budjettiprosessissa sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka on ensi vuonna neuvoston suosituksen mukaista. Euroryhmä toistanee tämän kehotuksen joulukuussa.
Kansallisesti rahoitettujen menojen kasvun arvioidaan ylittävän neuvoston hyväksymän suosituksen ensi vuonna. Komissio on huomioinut arviossaan sen, että Suomi ylläpitää investointeja elpymis- ja palautumistukivälineen, muun EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen avulla. Suomi tukee julkisilla investoinneilla puhdasta siirtymää ja energiaturvallisuutta neuvoston suosituksen mukaisesti.
Komission arvio ei tule yllätyksenä. Komissio lähetti valtiovarainministeriölle jo 27. lokakuuta kirjeen, jossa se pyysi lisätietoja alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Ministeriö vastasi kirjeeseen torstaina 2. marraskuuta. Tämä on huomioitu komission arviossa.
Edessä kituliaan kasvun vuodet
Julkisen talouden tilanne on kääntynyt heikompaan suuntaan. Tulevien vuosien kasvu on aneemista, ja yleisen korkotason nousu nostaa velanhoitokustannuksiamme. Suomi kohtaa hitaan kasvun samalla, kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi.
Hallitus on jo hyvissä ajoin tiedostanut Suomen julkisen talouden tilanteen, ja päämääränämme on kääntää julkisen talouden suunta. Keinovalikoimassa on samanaikaisesti kasvua edistäviä ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia. Hallitus puuttuu myös kannustinloukkuihin, eli pyrimme eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia.
Tulossa lisätoimia talouden vahvistamiseksi
Vaikeutuneeseen tilanteeseen vastaamiseksi valtiovarainministeriö asetti 21. marraskuuta uuden asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen. Asiantuntijaryhmän ehdotukset voivat sisältää suoria säästötoimia, verotuksen muutoksia ja rakenteellisia toimia työllisyyden edistämiseksi.
Voi kuitenkin hyvin olla, että joudumme päättämään lisäsäästöistä jo ennen puoliväliriihtä. Emme voi jatkaa velkaantumista tätä tahtia.
Riikka Purra
valtiovarainministeri
@ir_rkp