Valtionosuuskeskustelun taustalla on suurempia huolia kuntien tulevaisuudesta
Keskustelu sote-uudistuksen rahoituksen siirrosta kuumeni vielä aivan vuoden lopulla, kun sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelma ja kuntien valtionosuudet päivittyivät. Keskustelu julkisuudessa kertonee kuntatalouden lisääntyneestä hauraudesta, huolesta rahoituksen riittävyyden suhteen, mutta myös kuntien välisten jännitteiden kasvusta.
Sote-siirron viimeisen tarkentuneen parametrin - vuoden 2022 ansio- ja pääomatuloverotuksen - valmistuttua ilmeni, että rahoituksen kustannusneutraalin siirron toteuttaminen edellytti lain mukaan kuntien valtionosuuksien pysyvää, runsaan 400 miljoonan euron lisävähentämistä vuodesta 2024 alkaen. Verotuksen valmistumisen ajankohta oli toki valmistelussa yhdessä sovittu ja monesti tiedotettukin, mutta tarkentuminen oli harmillisesti selvästi odotettua suurempaa.
Ajoitus tapahtuneelle oli valitettavan hankala. Vaikka sote-siirtoa on toteutettu täysin lain mukaan ja ennusteiden tarkentumiset eivät sinällään ole virheitä, muodostui kunnille tilanteesta sote-uudistuksen suhteen - ainakin vuotta 2024 koskien - tietynlainen luottamuksensuoja, koska kunnat olivat tuossa vaiheessa jo lukinneet veroprosenttinsa ja pitkälti myös talousarvionsa. Tämän vuoksi maan hallitus päätyi ensi vaiheessa siirtämään vuoteen 2024 kohdistuneen valtionosuuksien vähennyksen jaksotetusti vuosille 2025-2027. Hallituspuolueet ovat lisäksi sopineet etsivänsä kehysriiheen mennessä ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa vaikutuksia kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen.
Kuntakentän laaja murros nostaa esiin jännitteitä
Tapahtunut herätti kuntakentältä ymmärrettävästi kritiikkiä ja suurta huolta huomisesta. Samanlaista huolta on ilmennyt myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ja osin myös toimeenpanovaiheessa olevan TE-palvelu-uudistuksen ympärillä. Keskustelujen äänenpainot ovat myös monelta osin koventuneet. Mistä tämä kertoo?
On muistettava, että kuntakenttä on valtavien uudistusten myötä liikkeessä, jossa osa vaikutuksista tarkentuu vasta myöhemmin kokemuksen kautta. Sosiaali- ja terveyshuollon sekä työ- ja elinvoimapalvelujen suurten reformien lisäksi pandemia, sota ja hintapaineet ovat sekoittaneet näkymiä jo vuosia. Olennainen merkitys on kuitenkin edelleen seuraavilla kuntien pelivaraa nakertaneilla fundamenteilla:
- väestön ikääntyminen ja sen tuoma niukkuus (erityisesti työvoimapula luo paineita)
- niukkuudesta huolimatta tehtäviä ja velvoitteita on jatkuvasti lisätty
- kunta-alan viimeisimmät palkankorotukset olivat yleistä linjaa suuremmat
- kuntien taloudellisten resurssien eriytyminen on suurta ja jatkuu edelleen
- sote-uudistuksen viivästyminen, minkä vuoksi sote-sektori ehti ”syömään” monen kunnan pelivaraa verrattain paljon
Akuutti valtionosuuskeskustelu kertonee kuntatalouden lisääntyneestä hauraudesta, huolesta rahoituksen riittävyyden suhteen, mutta myös kuntien välisten jännitteiden kasvusta. Viime viikot ovat tuoneet oikeastaan ensimmäistä kertaa kuntakentän itse nostamana esiin painavia puheenvuoroja sivistyspalvelujen turvaamiseksi. Tästä muodostuu myös aiempaa vaikeampi yhteiskunnallinen jännite sote- ja sivistyspalvelujen välille. On selvää, että molempiin liittyvät perusoikeudet pitää turvata. Kuntien välisistä jännitteistä kertovat vaikkapa hyvin moninaiset toiveet valtionosuusjärjestelmän tulopohjan tasaukseen liittyen.
Alkava vuosi on jälleen kuntien ja kuntatalouden kannalta merkittävä. Heti alkuvuodesta näemme, miten vuosi 2023 meni alustavien tilinpäätösarvioiden valossa ja miltä kuntakohtaiset luvut näyttävät. Tämä antaa arvokasta näkymää myös julkisen talouden suunnitelman valmistelua varten. Kuntatalouden kokonaistason ennusteluvut näyttävät edelleen historiaan suhteutettuna kohtalaisen hyviltä, mutta aggregaattilukujen sisällä todellisuus on hyvin vaihtelevaa.
Hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten valmistelua tehdään yhteistyössä
Pääministeri Orpon hallitusohjelman osalta valtiovarainministeriön vastuulla ovat jo syksyllä käynnistyneet normipurkuhanke sekä valtionosuusjärjestelmän uudistus. Norminpurkuun liittyen kerätään ensi vaiheessa ideoita laajalla kyselyllä. Odotamme erityisesti kuntien suunnasta vaikuttavia ehdotuksia sääntelyn muuttamiseksi tai kokeilujen aihioksi. Kuntatalouden kasvamassa olevat haasteet korostavat norminpurkuhankkeen merkitystä; onnistuminen edellyttää vaikuttavien ideoiden lisäksi valtion päässä hyvää päätöksentekokykyä.
Valtionosuusuudistukselle asetettu voimaantulotavoite vuoden 2026 alusta edellyttää, että ehdotus järjestelmän uudistamisesta on olemassa jo hyvissä ajoin vuoden 2024 aikana. Talvi ja kevät käytetään monenlaisten taustaselvitysten tekemiseen ja erityisesti kuntien kuulemiseen. Kustannuspohjan ajantasaistaminen, tulopohjan tasauksen kehittämistarpeet sekä sote-uudistuksessa muodostuneiden tasauselementtien kohtalo ovat uudistuksen työlistalla ratkottavana.
Julkiset tilat –ohjelman ensimmäisen vaiheen tehtäväksi on kaavailtu julkisen tilakannan tilannekuvaa ja läpivalaisua. Jo ensi vuoden loppupuolella saadaan laajempaa käsitystä kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta, kun laki velvoittaa hyvinvointialueita ilmoittamaan sote-kiinteistöjen vuokra-aikojen jatkosta.
Myös TE-palvelu-uudistuksen toimeenpano ja työllisyysalueiden muodostaminen jatkuu koko vuoden ennen järjestämisvastuun siirtoa vuoden 2025 alusta.
Jani Pitkäniemi
Ylijohtaja, VM:n kunta- ja alueosasto
Lisätietoja:
• Kuntien normienkeventäminen ja kuntakokeilut
• Valtionosuusuudistus-hanke
• TE-palvelut 2024 uudistus