Verotilijärjestelmän ensimmäinen vaihe käynnistyy
Hallitus esittää uutta verojen maksamista, ilmoittamista ja palauttamista koskevaa verotililakia. Vuoden 2010 alusta voimaan tuleva laki koskisi oma-aloitteisesti maksettavia veroja. Järjestelmän tavoitteena on Verohallinnon asiakaspalvelun parantaminen ja toiminnan tehostaminen. Yritysten asiointi Verohallinnon kanssa helpottuu ja nopeutuu ja näin syntyy kustannussäästöjä sekä yrityksille että Verohallinnolle.
Uudessa järjestelmässä jokaisella verovelvollisella on asiakaskohtainen verotili, jonne kootaan verojen ilmoitus- ja maksutiedot ja muita verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavia tietoja. Verotili on yksi keinoista parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Järjestelmä edistää myös Verohallinnon tuottavuustavoitteita.
Verotilijärjestelmän edellyttämien laajojen lainsäädännöllisten ja tietojärjestelmien muutoksien vuoksi järjestelmä otettaisiin käyttöön kaksivaiheisesti. Vuoden 2010 alusta sen piiriin kuuluisivat oma-aloitteisesti ilmoitettavat ja maksettavat verot ja maksut eli arvonlisävero, ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksu, lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero. Ensimmäisessä vaiheessa verotili koskee ainoastaan yritysasiakkaita, ei tavallista palkansaajaa, ellei tämä toimi työnantajana ja maksa oma-aloitteisesti veroja.
Myöhemmin järjestelmän piiriin otettaisiin myös muut Verohallinnon kantamat verot ja verojen perintämenettely. Toinen vaihe on tarkoitus käynnistää vuoteen 2012 mennessä.
Verkkopalvelu helpottaa asiakaspalvelua
Verotilijärjestelmä olisi nykyistä veronkantojärjestelmää pidemmälle automatisoitu. Sen kautta olisi automaattisesti saatavilla mahdollisimman reaaliaikainen kuva kunkin verovelvollisen kokonaistilanteesta. Tämä helpottaisi asiakaspalvelua, tehostaisi verovalvontaa ja antaisi mahdollisuuden reagoida nykyistä nopeammin ongelmatilanteissa.
Verovelvolliset voisivat seurata verotilin tilannetta verotiliotteen ja verkkopalvelun välityksellä, mikä vähentäisi yhteydenottotarpeita Verohallintoon. Verkkopalvelua on tarkoitus kehittää siten, että vuorovaikutteinen asiointi Verohallinnon kanssa tulee mahdolliseksi.
Kaikki verot ilmoitetaan ja maksetaan samassa menettelyssä
Keskeinen muutos olisi verojen maksamis- ja ilmoittamismenettelyjen ja -ajankohtien yhtenäistäminen. Järjestelmän piiriin kuuluvat verot ilmoitettaisiin kausiveroilmoituksella ja maksettaisiin kuukausittain samaan aikaan erääntyvänä yhteenlaskettuna eränä. Maksettu määrä ohjautuisi verovelvollisen verotilille ja kohdistettaisiin viranomaistoimin laissa säädetyssä järjestyksessä eri veroille.Verovelvollinen ei voisi kohdentaa maksuaan tietyn veroerän suorittamiseksi.Maksumenettely olisi nykyistä verolaji- ja eräkohtaisiin maksuihin perustuvaamenettelyä yksinkertaisempi, joten virhetilanteiden arvioidaan vähenevän merkittävästi.Veroilmoitusten ja maksutapahtumien väheneminen toisi kustannussäästöä sekä hallinnolle että verovelvollisille. Edestakainen rahaliikenne vähenisi mm. koska arvonlisäveropalautukset voitaisiin käyttää muiden verojen suoritukseksi.
Verovelvollisen maksamien määrien lisäksi verovelvolliselle palautettavat verot merkittäisiin verotilille hyvitykseksi, jotka käytettäisiin verojen suoritukseksi. Hyvityksille, joita ei käytettäisi verojen suoritukseksi tai palautettaisi verovelvolliselle, maksettaisiin hyvityskorkoa. Korkoa maksettaisiin myös ennen eräpäivää tehdyille maksuille.
Arvonlisäverotuksen ennakkopalautusmenettelystä luovuttaisiin. Kaikki verovelvolliset saisivat verokaudelta vähentämättä jääneen arvonlisäveron palautuksena jo tilikauden aikana. Palautusmenettely yksinkertaistuisi eikä erillistä hakemusta enää tarvittaisi.
Pienyrityksille pidennetyt ilmoitus- ja maksukaudet
Verotilijärjestelmän ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvien verojen osalta otettaisiin käyttöön pienyritysten pidennetyt ilmoitus- ja maksukaudet. Pidennetty ilmoitus- ja maksukausi olisi joko kalenterivuoden tai neljänneskalenterivuoden pituinen. Kalenterivuoden pituista verokautta sovellettaisiin vain arvonlisäveroon. Edellytyksenä olisi, että verovelvollisen kalenterivuoden kirjanpitolain mukainen liikevaihto olisi enintään 25 000 euroa.
Neljänneskalenterivuoden pituista ilmoitus- ja maksukautta sovellettaisiin verotilimenettelyn soveltamisalaan kuuluviin veroihin lukuun ottamatta vakuutusmaksuveroa ja arpajaisveroa. Työnantajasuorituksiin, joiden maksaja ei ole rekisteröity säännöllinen työnantaja, menettelyä sovellettaisiin vain, jos maksaja olisi arvonlisäverovelvollinen. Neljänneskalenterivuosimenettelyn soveltamisen edellytyksenä olisi enintään 50 000 euron suuruinen kalenterivuoden kirjanpitolain mukainen liikevaihto.
Pidennetyn kauden soveltaminen olisi vapaaehtoista, joten ilmoitus- ja maksuvelvollinen voisi valita myös lyhyemmän kauden. Valinta sitoisi kolmen perättäisen kalenterivuoden ajan. Verovelvollinen, joka laiminlöisi tai jonka perustellusta syystä epäillään aikovan laiminlyödä velvollisuutensa verotuksessa, voitaisiin siirtää pidennetystä verokaudesta kalenterikuukausimenettelyyn.
Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen, puh. 09 160 34753 ja ylitarkastaja Marja Niiranen, puh. 09 160 34733 (arvonlisävero).