Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Vuodenvaihteen muutoksia valtiovarainmisteriön hallinnonalalla

Valtiovarainministeriö
30.12.2020 13.49
Tiedote

Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa tuloverotukseen.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 2,5 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 630 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 840 euroa. 

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2021. 

Verotettava ansiotulo,
euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
18 600  8 6
27 900 566 17,25
45 900 3 671 21,25
80 500 11 023,50 31,25

     
Täyssähköautojen verotusarvo alenee 

Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2021–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen.

Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta 

Työnantaja voi tarjota sähköauton latausedun verottomasti vuosina 2021–2025. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja.

Työsuhdematkalipun verovapautta korotetaan, liikkumispalvelupaketit mukaan

Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon saakka vuodessa. Joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista katsotaan työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen, kun työnantaja tarjoaa paketin työsuhde-etuna.

Työsuhdepolkupyöräetu verovapaaksi

Työsuhdepolkupyöräetu muuttuu verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana liikkumispalvelupakettia. 

Urheilijarahastoon parannuksia

Urheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin. Rahastoon siirretyt varat voi tulouttaa enintään 15 vuoden aikana nykyisen 10 vuoden sijaan.  

Erityisen työntekemispaikan määräaikaan väliaikainen pidennys

Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy vuoden 2021 aikana.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2021 koroista on vähennyskelpoista 10 prosenttia nykyisen 15 prosentin sijaan.

Lisätietoja: 

Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)vm.fi

Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi

Muutoksia kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin 

Verontilityslakia muutetaan siten, että kuntien pysyvää osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 2 prosenttiyksiköllä 31,30 prosentista 33,30 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 68,70 prosentista 66,70 prosenttiin. Korotuksella on korvataan kunnille pysyvästi varhaiskasvatusmaksujen alenemisesta johtuvia maksutulojen vähenemisiä. 

Lisäksi verovuodelle 2021 kuntien osuutta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä. Tämä korotus on osa koronavirusepidemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden vaikeuksia.
Lisäksi kunnille korvataan ne yhteisöveron tuoton muutokset verovuosille 2021 – 2025, jotka johtuvat elinkeinoverotuksen veroperusteiden muutoksista. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. 

Myös tuloverolakiin on tehty vastaavat muutokset.

Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä lisää hallituksen esityksen arvion mukaan kuntien verovuoden 2021 yhteisöverotuottoja noin 557 miljoonaa euroa ja 2 prosenttiyksikön korotus noin 111 miljoonaa euroa.

Valtion verotuotot pienenevät vastaavasti. Toteutunut vaikutus ilmenee vuoden 2022 lokakuun lopussa, kun verovuoden 2021 verotus valmistuu.

Jako-osuuden muutos vaikuttaa useamman vuoden kassakertymään, koska tietyn verovuoden yhteisöverot eivät kaikki kerry saman kalenterivuoden aikana. Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 noin 600 miljoonalla eurolla ja pienentävän valtion tilityksiä vastaavalla määrällä.

Muutoksen vaikutukset yksittäisten kuntien tuloihin vaihtelevat sen mukaan, miten suuri osuus kunnan verotuloista muodostuu yhteisöverosta.

Lait tulevat voimaan 1.1.2021

Lisätietoja: 

Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus, puh. 02955 30052, merja.taipalus(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jussi Laitila, puh. 02955 30604, jussi.laitila(at)vm.fi

Suomen verotusoikeus laajenee – verotusoikeus myös tosiasiallisen johtopaikan perusteella

Kotimaisena yhteisönä pidettäisiin jatkossa Suomessa rekisteröityä tai perustettua yhteisöä. Yleisesti verovelvollisena pidettäisiin myös ulkomaista yhteisöä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. 

Lain muutoksen tavoitteena on

  • varmistaa Suomen verotusoikeus tilanteessa, jossa ulkomaista yhteisöä tosiasiassa johdetaan Suomesta käsin
  • parantaa Suomen lainsäädännön yhteensopivuutta kansainvälisissä verosopimustilanteissa ja lisätä mahdollisuuksia ratkaista näitä tilanteita Suomen eduksi
  • estää ja rajoittaa tilanteita, joissa yleinen verovelvollisuus Suomessa pyrittäisiin välttämään perustamalla yhtiö ulkomaille, vaikka sen omistus, johto ja toiminta olisivatkin kokonaan Suomessa.

Muutoksen myötä kotimainen sääntely yhteisöjen yleisestä verovelvollisuudesta vastaa sääntelyä useissa muissa valtiossa. Esitys perustuu hallitusohjelmaan.

Tosiasiallinen johtopaikka -säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.

Lisäksi muutetaan lakeja elinkeinotulon ja konserniavustuksen verotuksesta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Minna Upola, puh. 02955 30172, minna.upola(at)vm.fi

Rajat ylittäviä lopullisia tappioita koskeva konsernivähennys 

Vuoden alussa tulee voimaan lainsäädäntö, jolla mahdollistetaan Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisten tappioiden huomioon ottaminen kotimaisen emoyhtiön verotuksessa. Lainsäädäntöä täsmennetään siten, että ulkomaisten tytäryhtiöiden lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuus toteutetaan EU-oikeuden edellyttämällä tavalla sekä veropohjaa turvaten. Lopulliset tappiot otetaan huomioon erillisenä konsernivähennyksenä. 

Lisätietoja: 

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, puh. 02955 30089, tarja.jarvinen(at)vm.fi

Muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa

Vuodelle 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,18 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus on vuoden 2021 alusta 25,67 prosenttia.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on vuonna 2020 noin 7,7 miljardia euroa. Lisäksi kunnille maksetaan veroperustemuutoksista aiheutuvien verotulomenetysten korvauksena yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. 

Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 174 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää peruspalvelujen valtionosuutta noin 14 miljoonaa euroa.

Valtionosuusprosentissa otetaan uusina ja laajenevina tehtävinä huomioon iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen, A1-kielen opetuksen aloittamisen varhennus ja lastensuojelun jälkihuollon laajennus. Lisäksi otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistus, joka pienentää kuntien asiakasmaksukertymiä. Vähennyksenä otetaan huomioon korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon uudistus.

Koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään vuonna 2021 yhteensä 280 miljoonaa euroa. Kertaluonteinen lisäys toteutetaan niin, että valtionosuudesta ei vuonna 2021 tehdä kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin liittyvää vähennystä, mikä lisää valtionosuuksia yhteensä noin 234 miljoonaa euroa vuoteen 2020 verrattuna. Sen ohella 15 miljoonaa euroa kohdennetaan kunnille asukasmäärän mukaan ja 31 miljoonaa euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.
Harkinnanvaraisiin valtionosuuden korotuksiin on vuonna 2021 varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa. 

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki, puh. 02955 30444, matti.sillanmaki(at)vm.fi

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2021

Asetuksessa säädetään aluehallintovirastojen suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2021. Suoritemaksut pysyvät pääosin nykytasolla, mutta hinnoittelulla asiakkaat pyritään ohjaamaan käyttämään sähköisiä palveluja. Jos asia on mahdollista panna vireille sähköisessä asiointijärjestelmässä, peritään muulla tavalla vireille pannuista asioista jatkossa noin 20% korkeampi suoritemaksu. 

Ympäristölupien ja vesitalousasioissa otetaan käyttöön suoritehintojen alentamis- ja korottamismekanismi, jota käytetään, jos suoritteen edellyttämä työmäärää poikkea taulukkohinnan perusteena olevasta tavanomaisesta henkilötyöpäivien määrästä. Tämä merkitsee siirtymistä tapauskohtaisempaan hinnoitteluun. Uusia maksuluokkia tulee niihin suoritteisiin, joissa aluehallintovirastojen samaan suoritetyyppiin kuuluvien lupa- ja valvonta-asioiden aiheuttamassa työmäärässä on isoa tapauskohtaista vaihtelua. 

Lisätietoja: 

Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, puh.  02955 30116, elina.isoksela(at)vm.fi 

Hallintopolitiikka Valtiovarainministeriö Verotus